Pihanurmikkoa pidetään niin itsestään selvyytenä, että harvoin mietimme, onko se juuri meidän puutarhassamme tarpeen. Nurmikko puolustaa paikkaansa, jos sitä tarvitaan vaikkapa lasten leikki- ja juoksutilaksi tai kesäisiin ulkopeleihin. Silloin niitty tai monilajinen maanpeitekasvillisuus eivät ole toimivia vaihtoehtoja.
Jos kovan kulutuksen tarpeita nurmialueella ei ole, voi monilajisuutta lisätä hallitulla hoitamattomuudella. Se tapahtuu harventamalla nurmen leikkuuväliä ja antamalla nurmessa kukkivien lajien kukkia ja siementää, jotta ne pääsevät lisääntymään. Näin toimien nurmikko voi kehittyä kukkanurmeksi tai vuosien saatossa jopa niityksi asti, jos maaperä on jo valmiiksi köyhää ja karua eikä siinä ole rikkaruohoja, jotka tukahduttavat niittylajiston.
Yleisempi tapa on perustaa niitty muuttamalla nurmen olosuhteet kukkaniitylle sopiviksi. Niityn voi perustaa pieneenkin osaan puutarhaa, jos nurmesta ei haluta kokonaan luopua. Pienikin niittyalue tuo elämän mahdollisuuksia pölyttäjille, parantaa maaperän rakennetta ja lisää maan eliölajeja sekä kohentaa puutarhan esteettistä kiinnostavuutta.