Tuoksupuutarha
Kasvit tuoksuvat eri syistä eikä kaikki tuoksu ole kukissa. Se voi tuntua lehdissä (esim mustaherukka, yrtit, katsura), oksissa (esim. kuusi, mänty, tuomi, laventeli, rosmariini), juuressa (esim. imarteet, saksankurjenmiekka) tai sipuleissa (laukat, keisarinpikarililja). Tuoksu voi vaihdella eri vuorokauden aikoina ja eri säillä tai kasvin eri kehitysvaiheissa.
Kokonaisvaltaisessa puutarhaelämyksessä tuoksu voi olla tärkeä kasvin valintaperuste. Jotta kasvit viihtyvät ja kasvavat lajilleen tyypillisesti kauneimmilleen, on tärkein valintaperuste kuitenkin aina niiden soveltuminen vallitseviin olosuhteisiin. Sen jälkeen voi valinnoissa antaa palaa omien mieltymysten mukaan.
Tuoksulla on syynsä
Tuoksuvat kukat houkuttelevat pölyttäjiä. Aamulla ja päivällä voimakkaimmin tuoksuvat kukat houkuttelevat päivällä lentäviä ja illalla tai yöllä tuoksuaan pölläyttelevät houkuttelevat yöaktiivisia pölyttäjiä. Jotkut kasvit tuoksuvat houkuttelevasti pölyttäjien nenään, vaikka ihmisnenä ei niissä kummoistakaan tuoksua havaitse (esim. tädykkeet, punahatut, punalatvat).
Kasvit voivat tuoksullaan karkottaa niitä uhkaavia tai ravinnokseen käyttäviä hyönteisiä tai muita eläimiä. Ne pystyvät myös hajuviestillä kutsumaan apuun saalistajia, jotka käyttävät lehtiä popsivia toukkia ravinnokseen. Kun toukka syö nurmiheinää, kasvi erittää oksylipiinejä kutsuakseen saalistajia paikalle. Ihmisnenään yksittäisten heinän lehtien katkeamisesta lähtevä tuoksu ei tunnu, mutta kun koko nurmikko leikataan, aineita muodostuu joka ikisessä heinän lehdessä ja tuntuu ihmisnenässä leikatun nurmen tuoksuna.
Vaikka lämpötilaa ei voi varsinaisesti haistaa, samat yhdisteet tuottavat erilaisen tuoksukokemuksen eri säillä. Viileän varhaisaamun tuoksu on pirteän raikas, kun taas lämpimänä aamuna sieraimet täyttää lempeä henkäys.
Opi tunnistamaan ja erittelemään tuoksuja
Nenää voi treenatakin. Kun kiinnität säännöllisesti huomiota tuoksumaailmaan, hajuaistisi ajan mittaan terävöityy ja herkistyy. Samalla voi sanallistaa erilaisia tuoksuja samaan tapaan kuin viinien makumaailmaa kuvaillaan. Sanallistaminen auttaa erittelemään tuoksuja ja vahvistaa niistä jäävää muistijälkeä.
Ihmiset myös kokevat tuoksuja eri tavalla. Yhden nenään voimakas tuoksu ei toisen nenässä tunnu juuri miltään ja jollekulle miellyttävä tuoksu on toiselle lemu. Olemme yksilöitä tässäkin. Onkin kiinnostavaa vertailla omia kokemuksia toisten tuoksukokemuksiin. Maailma avartuu näinkin ja ymmärrys ihmisten erilaisuudesta lisääntyy.
Yhdistele maltilla
Usein sanotaan, että vähemmän on enemmän – niin tässäkin. Tuoksut voivat muodostaa kakofonian, jossa ne sotkeutuvat toisiinsa. Siksi kannattaa valita maltilla ja valita eri aikaan tuoksuvia kasveja oleskelualueen läheisyyteen. Varsinkin, jos jollain kasvilla on todella voimakas tuoksujälki, kuten syreeneillä, kielolla tai joillakin ruusuilla, kannattaa yhdistelyssä olla varovainen.
Hennot tuoksut jäävät voimakkaammin tuoksuvan jalkoihin eivätkä erotu. Siksi eri laatuiset tuoksut voi ripotella puutarhan eri osiin, mikäli niiden tuoksun hetki sattuu olemaan samanaikasta.
Koskettelemalla irtoavat tuoksut eivät helposti riitele keskenään. Siksi monia yrttejä voi tässäkin mielessä yhdistellä huoletta.
Jotkut kasvit eivät tuoksu haistelemalla, vaan tarvitsevat tilaa ja sopivaa säätä luovuttaakseen arominsa tunnusteltavaksi. Sellainen on esimerkiksi katsura, jonka lehdet tuleentuessaan pölläyttelevät karamellimaista tai piparkakkumaista aromia ympärilleen. Siitä ei saa kiinni kun oikein yrittää haistella, mutta yhtäkkiä ja odottamatta, se paljastaa salaisuutensa ohi kulkevalle.
Tuoksut ovat tärkeä osa puutarha- ja luontokokemusta. Kun haluat täydentää puutarhasi aistielämystä, valitse joukkoon tuoksukasveja.
Vinkkimme tuoksupuutarhaan:
