Kasteluopas

Kauniin ja elinvoimaisen puutarhan ja parvekkeen tärkein salaisuus on oikein ajoitettu ja oikein mitoitettu kastelu.  Sekä kuivuus että liika märkyys vievät pihakasvien elinvoiman kestävyytensä äärilaidoille. Silti tämän yksinkertaiselta tuntuvan asian arviointi ei suinkaan ole helppoa. 

Skrollaa sivun alalaitaan ja klikkaa Kasteluvideot käyntiin.

Watering flowers

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pisarat heinassa

Kuivuudesta kärsivät niin vanhat kuin nuoretkin istutukset, mutta suurimmassa vaarassa ovat uudet, vasta juurtumassa olevat kasvit. Ruukkuistutukset tarvitsevat päivittäisen kastelun tai ainakin kastelun tarpeen arvioinnin. Tämä käy parhaiten työntämällä sormet multaan.

Helleaikana parhaan hyödyn kastelusta kasvit saavat riittävän runsaasta iltakastelusta. Auringon porottaessa janoinen kasvi suorastaan avautuu ahmimaan vettä mutta tulee samalla myös haihduttaneeksi suuren osan saamastaan kosteudesta. Kastelun hyötysuhde jää pieneksi. Mutta jos kasvi on läkähtymässä kuivuuteen, ei pidä odottaa iltaa, vaan vettä annetaan heti. Helteellä on erityisen tärkeää kastella suoraan multaan kasvin tyvelle, ei lehdistön päälle. Tyvelle kastelu hillitsee lehtien kautta käynnistyvää, ylenpalttista haihduttamista. 

Isolla puulla on tainta isompi juuristo ja enemmän haihduttavaa lehtipintaa. Kerralla annettavan veden määrä on pikkutaimeen verrattuna suurempi. Kun juuristoalue kostuu syvältä, voidaan pitää kunnollinen kastelutauko eikä liikakastelusta ole vaaraa. Kerralla annettu vesimäärä taas on aivan liian pieni, jos maahan istutettu kasvi tuntuu olevan joka päivä kastelun tarpeessa. Silloin vain pintamaa on kastunut eikä juuristo ole saanut vettä lainkaan. Vähäinen kertakasteluannos ohjaa juuriston kasvun pintaan eikä syvälle maahan. Pintajuurisena kasvi vaurioituu helposti kuivan kauden koittaessa.

Arvioi kastelun tarve

Eri kasvit kuluttavat eri tavalla. Iso kasvi kuluttaa enemmän kuin pieni, isolehtinen haihduttaa enemmän kuin pienilehtinen. Maan pidätyskyky vaihtelee puolenkin metrin matkalla ja säätilakin joko edistää tai ehkäisee haihduttamista. Ja sekin on vielä muistettava, että liika kastelu on aivan yhtä paha kuin liika kuivuus.

  • Työnnä sormet multaan syvälle juuriston viereen ja tunnustele.
  • Älä luota taivaalta tulevan veden kasteluvoimaan etenkään pitkän kuivuuskauden jälkeen, sillä rutikuiva maa imee huonosti vettä.
  • Puun latvus suodattaa sadetta eikä latvuksen alus kastu kunnolla.
  • Tunnustele myös kasteltuasi, riittikö vesi kastelemaan syvemmältä kuin muutaman sentin matkalta.
  • Ruukkuistutuksissa kastelun tarve yleensä kasvaa kesän edetessä ja kasvin saadessa lisää kokoa. Multatila täyttyy juuristosta eikä varastoi kosteutta samalla tavalla kuin kevätkaudella.

Anna kerralla riittävästi vettä

Kastelun tarve on monen asian summa, johon vaikuttavat mm. perusmaan läpäisevyys, kasvualustan syvyys sekä lämpötilan, auringon paisteen ja tuulisuuden vaikutukset. Siksi tarkkoja määriä sopivasta kerta-annoksesta ei voi antaa, mutta seuraavat ohjeet antavat suuntaa  istutusvuoden ja sitä seuraavan vuoden kasteluntarpeesta:

  • Pienen pensastaimen (koko 30–60 cm) kerta-annos on 10 l.
  • Runkopuun (koko 150–200 cm) kerta-annos on 10-20 l. Suhteuta kastelumäärä juuriston kokoon. Mitä suurempi juuristo (=kasvatusastian koko myyntihetkellä), sitä enemmän annetaan vettä kerralla.
  • Isokokoiset puiden ja penssaiden taimet tarvitsevat 30-50 l:n kertakasteluannoksen.
  • Havupuu, jonka kasvatusastia on 30–60 l, tarvitsee kerta-annoksena vettä 30-40 l.
  • Perennat tarvitsevat n. 20 l neliölle.
  • Maan pidätyskyvystä, auringon paahteesta, ilmankosteudesta ja tuulesta riippuu, kuinka pitkä kasteluväli on sopiva. Yhden – kahden viikon välein on arvioitava kastelun tarve kuten yllä on kerrottu.

Vakiintuneet istutukset

Kasvupaikalleen vakiintuneet istutukset selviävät nuoria kasveja paremmin kuivistakin  kausista. Silti ne voivat tarvita kastelua ainakin pitkinä kuivina kausina. Kun kastelet, kastele niin paljon, että kosteus ulottuu pintaa syvemmälle. Riittävän määrän arvioinnissa auttaa maan kosteuden tunnustelu, kuten yllä on kerrottu.

Suuren puun kastelualue on vähintään latvuksen levyinen, joten vettä voi kulua jopa satoja litroja. Kun maa on kunnolla kastunut, se ei heti kuivu, joten seuraavan kerran tilannetta voi tunnustella esimerkiksi parin viikon päästä. Kastelun tarpeen tiheyteen vaikuttavat kuitenkin itse kasvien lisäksi mm. maan läpäisykyky ja istututusalueen laatu, joten lopullinen arvio on tehtävä aina kasvupaikalla. 

Muista syksyllä

Syyskesän ja syksyn kastelu on myös tärkeää. Jos silloin on kuivaa, erityisesti ikivihreät tarvitsevat ylimääräistä nestetankkausta. Kasvukauden aikainen vaje nesteytyksessä kostautuu talvella, sillä jäätynyt maa merkitsee kasville suurta kuivuutta.

Haihduttaminen jatkuu läpi koko talven. Jos havupuu ruskettuu keväällä, on vaurion syy usein jo edellisen kasvukauden kuivuudessa.

Jos kasvisi talvehtivat ruukussa

Astioissa talvehtivat kasvit jäävät usein  lyhytikäisemmiksi  kuin maahan istutetuilla. Silti ne huolellisessa hoidossa usein menestyvät vuodesta toiseen hyvin. 

Kun talvetus ruukussa epäonnistuu, kasvit eivät läheskään aina ole kärsineet pakkasesta, vaan kuivuudesta. Syksyllä multa on pintakosteaa, mutta juuria täynnä olevan ruukun multa ei kykene varastoimaan kosteutta tai kastelua ei jatketa riittävän pitkälle syksyyn. Syksyn sateet eivät välttämättä riitä kosteuttamaan ainakaan tuuhealatvaisten kasvien alla olevaa multaa. Pinnalta tunnusteltaessa multa tuntuu kostealta, mutta juurten syvyydellä saattaa ollakin suuri kuivuus. Ja talven tullen kuivuus jatkuu.

Keväällä, kun astioiden multa sulaa paljon ennen maassa olevaa routaa, ei aina huomata aloittaa kastelua riittävän ajoissa. Jos näin käy, se voi merkitä viimeisen oljenkorren katkeamista ja kasvin nääntymistä.

Kun opettelet havainnoimaan kasvien kastelun tarpeen, et joudu miettimään, tarvitsevatko ne kastelua vai onko niitä kasteltu liikaa. Klikkaa videot pyörimään niin pääset alkuun ⬇️