Perunan istutus ja kasvatus, siemenperunasta sadoksi
Peruna on ravintosisältönsä ja ekologisuutensa vuoksi valtaamassa uudelleen paikkansa ruokapöydissämme pastalta ja riisiltä. Lajikkeita on paljon ja sopiva valitaan kulloinkin valmistettavan ruuan mukaan. Perunan kasvatus on helppoa ja siihen voi ryhtyä, vaikka viljelypalstaa tai kasvimaata ei olisikaan. Maistiaisia omaan herkutteluun ja lajikekokeiluihin voi kasvattaa melkein missä vain: ämpärissä, multapussissa tai kasvatussäkissä.
Superfoodia ja ilmastoruokaa
Peruna on tulevaisuuden ruokaa, jonka tuotanto ei rehevöitä vesistöjä, ei haaskaa puhdasta vettä ja se sopii lähes kaikille. Se on vähäkalorinen, lähes rasvaton ja luonnostaan gluteeniton ja kolesteroliton, mutta sisältää paljon vitamiineja ja hivenaineita, kuten C-vitamiinia, rautaa ja kaliumia sekä runsaasti flavonoideja. Peruna kannattaakin hyödyntää kuoria myöten.
Valitse lajike käyttötarkoituksen mukaan
Lajikkeet jaetaan varhais-, syys- ja talvilajikkeisiin sen mukaan, milloin peruna saavuttaa korjuuiän:
- Varhaisperunat kasvavat nopeasti ja soveltuvat kesän ja syksyn herkutteluun. Ne nostetaan ja syödään, ennen kuin niiden kuori vahvistuu.
- Syyslajikkeet kasvavat hieman hitaammin ja niiden varastokestävyys on parempi kuin varhaisperunan.
- Talvilajikkeet nostetaan maasta myöhään syksyllä, kun ne ovat kasvattaneet vahvan kuoren. Niiden varastointikestävyys on hyvä.
Keittolaadun mukaan perunat jaetaan kiinteisiin, jauhoisiin ja yleisperunoihin. Jauhoiset soveltuvat soseeksi, uuniperunoiksi ja leivontaan. Kiinteät laadut säilyttävät muotonsa keitoissa, rösteissä ja salaateissa. Yleisperunoiksi luokitellaan tärkkelyspitoisuudeltaan kiinteän ja jauhoisen perunan puoliväliin sijoittuvat lajikkeet. Ne soveltuvat kaikkeen ruuanlaittoon.
Kuinka paljon siemenperunoita tarvitaan
Perunat istutetaan n. 30 cm:n välein. Riviväli ratkaisee, kunka paljon perunoita kuluu neliötä kohden. Sopiva riviväli on 60-80 cm, jotta väleissä on riittävästi tilaa multaamiseen ja juurien kasvuun. Siemenperunoita tarvitaan 2,5–5 kg / 10 m2, perunoiden koosta riippuen.
Pienelle alueelle voi istuttaa pienemminkin rivivälein, esimerkiksi neliölle 9 perunaa. Tällöin multaaminen on kätevä hoitaa lisäämällä taimien tyvelle uutta multaa. Multausta tarvitaan estämään perunoiden vihertyminen.
Perunan idätys
Idätys nopeuttaa perunan kasvua ja aientaa satoa jopa 2–3 viikkoa. Jos peruna istutetaan vasta touko-kesäkuun vaihteessa, ei idätystä tarvita, koska lämpimässä maassa se lähtee hyvin kasvuun.
- Idätä valoisassa, viileässä paikassa, jotta idut kasvavat napakoiksi ja vihertyvät. Nämä idut eivät irtoa niin helposti kuin pitkät, valkeat varastoidut.
- Idätyslaatikkoon vain 2-4 kerrosta perunoita, jotta valoa riittää kaikille.
- Huoneenlämmössä idätys kestää 2-3 viikkoa. Viileämmässä (+12–15 C) aikaa pitää varata enemmän.
Perunan istutus ja kasvatus
Istuta peruna vasta, kun maa on lämpö on ainakin 8-10°C . Liian varhain kylmään maahan tehty istutus hidastaa kasvua.
- Vedä 10 cm syvä vako n 75 cm välein ja asettele perunat idut ylöspäin. Peitä n. 5 cm:n multakerroksella.
- Anna taimettua kunnolla ja multaa kuokalla vetämällä riviväleistä multaa varsien peitoksi, kun kasvusto on 15–20 cm korkea. Multaamisella mukulatuotanto saa tilaa, sillä liian pinnassa kasvavat mukulat vihertyvät. Multaa myöhemmin toistamiseen.
- Pidä perunapenkki tasaisen kosteana koko kasvukauden. Perunat kehittyvät vauhdilla ja vältät perunaruven ja kasvuhalkeamien vaaraa.
Astia- ja pussiperunat, ämpäriperunat
Peruna ei tarvitse peltoa, sillä sen kasvatus onnistuu mainiosti pienemmässäkin mittakaavassa.
Kasvusäkissä (esim. Kekkilän) ja multapussissa kasvatus onnistuu, kunhan säkkiin tehtävät viillot tehdään kapeiksi, jotta valo ei pääse vihertämään perunoita. Ämpärissä tai muussa astiassa kasvatetaan näin:
- Valitse kasvatusastialle valoisa paikka, sillä varjossa versot kasvavat pitkiksi ja sato jää vähäiseksi.
- Astian pohjalle kaadetaan 10-15 cm multaa, jonka päälle perunat asetetaan.
- Perunan päälle lisätään saman verran multaa. Kastellaan.
- Kun versot kasvavat, multaa lisätään, jotta uudet mukulat kasvavat pimeässä ja vihertymättä. Tämä vastaa perunapellossa tehtävää multausta.
- Toista mullan lisäys niin monta kertaa kuin astiassa on tilaa.
- Huolehdi kastelusta, sillä kuivassa tai liian märässä perunan mukulatuotanto ja laatu jää heikoksi.
Sadonkorjuu
- Varhaisimmat lajikkeet tarvitsevat kasvuaikaa 7–10 viikkoa.
- Kesäkäyttöön perunoita voi korjata heti, kun mukulat ovat itselle mieluisan kokoisia.
- Kun kasvusto taantuu (yleensä kukinnan jälkeen), poista varret. Poista varret myös, jos epäilet perunaruttoa (kts oireet alla).
- Korjaa sato n 10 –14 vrk varsiston poistosta.
- Anna kuivahtaa ennen varastointia ja laske varaston lämpötila hitaasti +4–6 asteeseen.
Perunarutto
Perunan lehtiin syntyy tummia laikkuja, joiden solukko kuolee. Sairastuneen perunan varsiinkin voi muodostua tummia, varren suuntaisia laikkuja tai juovia. Ensioireet voivat näkyä myös latvan lehtien ja lehtiruotien mustumisena. Taudin edetessä koko varsisto mustuu ja kuolee pois.
Jos varsisto poistetaan nopeasti ensioireiden jälkeen, voidaan taudin eteneminen pysäyttää ja mukulasato säästyy. Mukulaan levinneessä taudissa mukulan pintaan syntyy kuopalla olevia, mustia alueita ja maltoon muodostuu mätää solukkoa. Nämä perunat ovat syömäkelvottomia.
Lämpimät ja kosteat olot suosivat perunaruttosienen leviämistä. Lehtien laikkujen alapinnalle saattaa muodostua vaaleaa rihmastoa, josta kevyet itiöt leviävät ilmavirtausten mukana jopa maasta toiseen. Kun saastunut kasvusto tuhotaan ajoissa, estetään taudin leviäminen.
Parvekeperunat pytyssä, katso vinkit videolta
Julkaistu 5.11.2013
Päivitetty viimeksi 21.4.2026