Näin saat japaninvaahteran kukoistamaan
Japaninvaahterat (Acer palmatum) ihastuttavat siroudellaan, värityksellään ja lehtimuodoillaan. Niitä on kuitenkin pidetty kovin arkoina oloihimme, vaikka lajikkeista löytyy ainakin eteläisessä Suomessa melko kestäviksi osoittautuneita. Myös monet japaninvaahteroita muistuttavat lajit, kuten viinivaahtera (Acer circinatum) ja koreanvaahtera (Acer pseudosieboldianum) ovat menestyneet jopa keskisessä Suomessa.
Arimmat lajikkeet menestyvät ruukkuistutuksissa, jos ne on mahdollista siirtää viileään talvehtimaan.
Japaninvaahterat suosivat valoisaa kasvupaikkaa, jossa erityisesti syysvärit kehittyvät loisteliaiksi. Maan tulisi olla läpäisevää, multapitoista maata, jossa vesi ei kerry seisomaan juuristoalueelle syksylläkään.
Istuta näin
- Valitse kasvupaikaksi tuulensuojainen paikka. Rakennusten suoja yhdistettynä muiden kasvien läheisyyteen muodostaa usein sopivan mikroilmaston, joka on muuta ympäristöä lämpimämpi.
- Kaiva halkaisijaltaan vähintään puoli metriä leveä ja yhtä syvä istutuskuoppa. Kuoppa voi olla myös yläosastaan levenevä.
- Täytä kuoppa puutarhan yleismullalla, joka on happamuudeltaan neutraali. Mikäli seuralaiskasveina on happaman maan suosijoita, kuten hortensioita, voit myös käyttää havu-rodomultaa, sillä japaninvaahterat eivät sitäkään pane pahakseen.
- Tiivistä multa, jotta se ei myöhemmin painu kuopalle.
- Kastele multa läpikotaisin ja aseta taimi sellaiselle korkeudelle, jossa juurenniska jää näkyviin maan pinnalle. Liian syvään istutettuna juurtuminen on vaivalloista.
- Viimeistele istutus mullalla ja kastele vielä kerran, jotta maa tiivistyy myös juuripaakun ympäriltä. Jos tallot multaa jaloillasi mullan tiivistämiseksi, varo tallomasta juuripaakun päältä, jotta juuret eivät vioitu.
Hoito istutuksen jälkeen
- Kastele taimea istutuskesänä kerran viikossa niin, että juuristoalue kostuu koko syvyydeltään. Hellekausina kastelun tarve voi olla useamminkin, sillä nämä vaahterat eivät pidä kuivahtelusta.
- Myöhempinä kesinä ei kastelua juurikaan tarvita, mikäli kasvupaikka on valittu oikein. Voit kuitenkin kastella pitkinä kuivina kausina ja hellejaksoina. Anna vettä kerralla niin paljon, että koko juuristoalue kastuu koko syvyydeltään. Pidä sen jälkeen kunnollinen tauko kastelussa, jotta juuristo ei ole jatkuvasti litimärkä.
- Ruukkuistutuksia täytyy aina kastella säännöllisesti. Mitä isompi ruukku, sitä enemmän siinä on multaa sitomaan kosteutta. Tosin suuren ruukun siirtely talvehtimaan on hankalampaa.
- Japaninvaahterat eivät juurikaan tarvitse leikkaamista. Poista kuitenkin perusrungosta (juurenniskan alapuolelta) kasvavat villiversot. Nuoria ja pehmeitä oksia voi poistaa alkukesälläkin, mutta puutuneet oksat leikataan vasta aikaisintaan heinäkuussa, jolloin niiden voimakas nestevuoto on rauhoittunut.
- Ensimmäinen kevätlannoitus annetaan aikaisintaan istutusta seuraavana vuonna. Puutarhan yleislannoitteet sopivat niille hyvin. Seuraava lannoitusaika on elokuussa, jolloin annetaan kasvua hillitsevää syyslannoitetta. Syyslannoite valmistelee vaahteraa talveen ja parantaa siten sen talvenkestävyyttä.
Talvisuojaus
- Aseta tiheäsilmäinen jyrsijäverkko taimen tyven ympärille. Leveän ja monihaaraisen vaahteran voi ympäröidä verkolla kokonaan. Aseta verkko paikoilleen maahan painettujen tukikeppien varaan ennen maan jäätymistä ja tiiviisti maata vasten.
- Kerää verkon sisäpuolelle mieluiten tammen tai pyökin lehtiä, sillä ne pysyvät pitkään ilmavina. Jos niitä ei ole saatavilla, haravoi muita lehtiä kuivaan paikkaan odottamaanja levitä ne verkon sisälle vasta pakkasten alettua.
- Arimpia lajikkeita voi suojata myös latvastaan pakkaspeitteellä, joka on asetettu tukien varaan. Tukipuut painetaan maahan paikoilleen jo sulan maan aikaan, vaikka itse peite asetetaankin vasta pakkasten saapuessa. Peitettä ei koskaan pidä kietoa suoraan oksiston päälle, jotta ne eivät vaurioituisi.
- Ruukussa kasvavat vaahterat voivat olla ulkona ensimmäisten pakkasten yli, sillä lehtensä varistaneina ne kestävät hyvin jopa kymmenisen pakkasastetta. Talvisuojaan siirtäminen ajoittuu loka – joulukuuhun alkutalven säistä riippuen.
- Ihannelämpötila talvisäilössä on joko tasainen muutama pakkasaste tai nollan ja viiden lämpöasteen välissä. Jos lämpötila käväisee kymmenessä asteessa, purkautuu lepotila ja vaahtera lähtee kasvuun – usein aivan liian aikaisin. Jos näin pääsee käymään, kasvi tarvitsee valoa. Kovin aikaisin ulos siirtäminen vaatii kuitenkin tarkkuutta ja tarvittaessa suojaamista vaihtelevilta lämpötiloilta.