
Euonymus fortunei ’Variegatus’
Suikerosorvarinpensas
- Kaunislehtinen peittokasvu suojaisille kasvupaikoille.
- Valkoreunaiset lehdet tuovat vaihtelua istutuksiin.
- Kasvattaa joskus täysin vihreälehtisiä oksia, jotka kannattaa poistaa.
- Arka kevätauringon paahteelle, istuta siksi kevyeen siimekseen tai varjoon.
- Ravinteikas ja multava tai hiekkapitoinen maa.
Suikerosorvarinpensaat ovat helppohoitoisia maanpeitekasveja, jotka vanhemmiten kasvavat mataliksi pensaiksi. Niitä voi kasvattaa myös köynnösmäisesti kiipeämään ilmajuuriensa avulla puiden runkoja tai seinustoja pitkin, jolloin ne voivat saavuttaa jopa 2-3m:n pituuden.
Nuoret suikerosorvarinpensaat saattavat kärsiä kevätahavasta eli auringon ja tuulen kuivattavasta vaikutuksesta maan ollessa jäässä. Usein kasvi kuitenkin kasvattaa uudet lehdet talvella vaurioituneiden tilalle. Talvenkestävyys paranee pensaiden ikääntyessä. Juuristosta muodostuu vanhemmiten vankka ja syvälle työntyvä, vaikka osa tiheistä ja hennommista juurista pysytteleekin lähellä maan pintaa. Vakiinnuttuaan kasvupaikalleen suikerosorvarinpensaat pärjäävät vahvojen juurtensa avulla kuivinakin kausina, vaikka tarvitsevat nuorempina kastelua. Ne viihtyvät parhaiten multavassa, ravinteikkaassa ja kosteahkossa kasvualustassa, jossa ei vesi seiso.
Suikerosorvarinpensaat eivät kuki kovin nuorena. Joskus kukista kehittyy vaaleita kotahedelmiä, jotka ovat sorvarinpensaille tyypillisen kulmikkaita. Kypsyessään hedelmät aukeavat ja paljastavat oranssit siemenvaipat, jotka säilyvät kasvissa pitkään.