Ruskakasvit

Japaninpihlaja, Sorbus commixta
Höyhenpensas, Forgethilla major
Pikkuherukka, Ribes glandulosum
Villiviini, Parthenocissus

Ruskakasvit tuovat puutarhaan toisen ”kukinnan” keltaisesta verenpunaiseen vaihtelevissa väreissään. Päivän lyhenemisen ja ilmojen viilenemisen vaikutuksesta alkavat syysvärit näkyä. Syysvärit tulevat esiin, kun puulle arvokas lehtivihreä hajoaa ja varastoituu runkoon kasvin valmistautuessa talveen. Kasvu päättyy, siemenet kypsyvät, talvisilmut valmistuvat ja lopulta lehden kiinnityskohta korkkiintuu ja lehti irtoaa. Myös jotkut perennat saavat kauniin syysvärityksen lehtivihreän hajotessa.

Voimakkain ruska syntyy silloin, kun kesä on ollut aurinkoinen ja lämmin. Mutta jos syksy on sateinen, saattaa ruska tärvääntyä sienitauteihin jo ennen alkamistaan. Sen sijaan syksyn kirkkaat säät ja kirpeänraikkaat ilmat viimeistelevät värityksen. Koska syysvärien esiin tulemiseen vaikuttavat kylmän henkäykset, kovin suojaisaan paikkaan istutetut kasvit eivät saa kirkkainta väritystä.

Kaikilla kesävihannilla kasveilla ei ole erityistä ruskaväritystä. Esimerkiksi leppä voi tuhlata vihreiden lehtien varastoimaa typpeä ja pudottaa lehtensä vihreinä. Puu kykenee juuristonystyissä olevien bakteereiden avulla sitomaan ilmassa olevia typpikaasuja ja muokkaamaan ne käyttöönsä.

Kasvin geenit määrittelevät, miten syysvärit tulevat esiin. Myös kasvupaikan ja kuluneen vuoden olosuhteet vaikuttavat ruskan syntymiseen.  Ruskakasveilla voi eri vuosina olla laimeampi tai voimakkaampi syysväritys, jopa värisävyt saattavat samallakin kasvilla olla erilaisia, sillä kaikkina vuosina ruskan värit eivät yllä parhaimmilleen. Tämä johtuu siitä, että ruskavärien muotoutumiseen vaikuttavat kulloisenkin vuoden olosuhteet, kuten lämpö, kosteus. Siksi alla olevassa luettelossa mainitut syysvärit ovat suuntaa antavia ja kertovat, mitä saattaa parhaimmillaan olla odotettavissa.

Puut

Pensaat

Köynnökset

Perennat