Mökkipiha viihtyisäksi – näillä vinkeillä onnistut

Kesämökin metsäpuutarha tai luonnontilainen piha tarvitsevat yhtä lailla suunnittelua eri toimintojen järjestämiseksi kuin puutarhamaiseksi suunniteltu mökkipiha.

Ollakseen viihtyisä piha tarvitsee eri kokoisia kasveja. Mökkipihalla saattaa ollakin jo suureksi kasvaneita puita. Ne antavat suojaa ja piirtävät ikään kuin kattoa pihaan. Havu- ja lehtipuut, köynnökset ja maanpeitekasvit täydentävät eri kokoisia koriste- tai marjapensaita.

Istutettavat lajit valitaan tontin tyyliin sopiviksi. Lajin valinnassa kannattaa miettiä, milloin mökillä vietetään aikaa. Jos siellä oleillaan enimmäkseen heinä–elokuussa, ei kannata istuttaa keväällä näyttävästi kukkivia lajeja vaan vasta kesällä upeimmillaan kukoistavia kasveja.

Jos hyötykasvit houkuttelevat, mutta kasvimaata ei olla säännöllisesti hoitamassa, voi istuttaa helppohoitoisempia lajeja, kuten marjapensaita ja hedelmäpuita. Köynnöksissäkin on kivoja satokasveja. Vaikkapa karhunvatukka on tiheäkasvuinen näkösuojakasvi terassin laidalle tai aitaan kasvamaan. Tuottaakseen satoa se tarvitsee lämpimän ja suojaisan paikan.

Mökillä on erityisen tärkeää valita kasvit aina kasvupaikan ehdoilla, jotta ne kasvavat täyteen kukoistukseensa ilman jatkuvaa huolenpitoa tai leikkaustarvetta.

Rajakasvin valinta

Aitakasvillisuus on yksi tärkeimpiä päätöksiä kaikissa puutarhoissa. Se ratkaisee suurelta osin sen, kuinka paljon pihan hoitoon joudutaan panostamaan. Valinta määrittelee mm. sitä, tarvitseeko aitaa säännöllisesti leikkata vai voiko se kasvaa vapaasti.

Puutarhan vihreinä seininä toimivat pensasistutukset luovat viihtyisän ja suojaisan tunnelman. Selkeän aidan sijaan polveilevasti istutetut, eri korkuiset ja eri aikaan kukkivat kasvit häivyttävät tontin rajalinjaa ja antavat yhtä lailla näkösuojaa.

Monilajinen ja polveileva istutusalue rajaa puutarhan luontevasti ilman varsinaista aitaa.

Kun rajalinja hämärtyy, luodaan vaikutelmaa edelleen jatkuvasta puutarhasta ja piha muuttuu reheväksi keitaaksi. 

Metsän reunassa tontin rajaa voi häivyttää metsätyypin kasveihin soveltuvilla lajivalinnoilla, jolloin siirtymä pihalta metsään on luonnollinen.  Varsinaista aitaa ei silloin tarvita lainkaan. Muutamat näkösuojakasvit hoitavat rajapyykin virkaa.

Aidanteeseen voi valita kasveja eri ryhmistä, kuten havuista, koristepensaista ja perennoista. Lopputulos mahdollistaa kiinnostavaa katsottavaa ja pitkää kukintaa. Leveä ja kaartuvalinjainen istutusalue on kaukana yksiöajisesta aidasta, mutta antaa suojaa aivan samalla tavalla.

Nurmikkoa vai jotain muuta?

Mökkipuutarhankin suosituin maanpeite lienee nurmi. Mutta jos et ole intohimoinen nurmikon leikkaaja, voi sen korvata muulla maanpeitekasvillisuudella tai metsäisessä puutarhassa kuntalla eli metsänpohjakasveilla.

Nurmikkoa elävämpi vaihtoehto on suosia niittykasvillisuutta tai istuttaa erilaisia maanpeittoperennoja. Ne ovat nurmikkoa helppohoitoisempia, kauniita ja houkuttelevat pölyttäjiä ja perhosia. Niiden perässä saapuvat isommat luontokappaleet, kuten linnut, oravat ja siilit.

Niitty tai kukkanurmi ovat tavanomaista nurmikkoa monilajisempia. Niiden ilme vaihtelee kesän edetessä eri lajien puhjetessa kukkaan eri aikoina.

 

Kukkanurmi voi alkaa muodostumaan itsekseenkin leikkaamisväliä harventamalla.

Kun suunnittelet itse, muista nämä:

  • Luonnostele ruutupaperille mittakaavaan.
  • Sijoita suunnitelmaan aluksi kaikki pihan toiminnot.
  • Suunnittele istutusalueet yhtenäisiksi.
  • Ota kasvupaikkavaatimukset huomioon kasvien valinnassa.
  • Tarkista, otitko suunnittelussa huomioon, kuinka paljon pihan  hoitoon halutaan panostaa.