Makea – makeampi – hunajamarja

Uusvanha hyötykasvi marjasinikuusama, myös hunajamarjaksi, haskapiksi ja makeasinikuusamaksi nimetty, on mainio tuttavuus hyötytarhaan. Uusien jalosteiden marjat ovat herkullisuuden lisäksi todellisia vitamiinipommeja ja sisältävät antioksidantteja ja runsaasti mm. C- ja D-vitamiineja.

Pensas on helppo kasvatettava, terve ja ilmastollisesti kestävä. Se tyytyy vaatimattomiinkin oloihin, kunhan valoa riittää. Auringon vaikutuksesta syntyy runsaasti kukkasilmuja, jotka kehittyvät aikanaan marjoiksi. Niiden maulle valaistuolot ovat myös tärkeitä, sillä auringon alla marjat kypsyvät parhaimmilleen, saavat makeutensa ja sopivan hapokkuutensa.

Marjat

Marjat ovat väriltään kuin mustikat ja sisältävät samaa väriä aiheuttavaa antosyaania. Mustikoiden tapaan tummien marjojen pinnalla on vaaleampi vahapeite, joka kosketeltaessa irtoaa. Myös maku on mustikkainen, makea ja aromaattinen. Sokeripitoisuus on suuri, jopa suurempi kuin imeläkirsikoilla. Suutuntuman makeuteen vaikuttavat paljon erot lajikkeiden välisessä hapokkuudessa.

Marjoissa on kaunis vahapeite ja villi muoto.

Marjasinikuusamien marjojen muoto on hieman epäsäännöllinen soikio tai lieriö. Nykyiset lajikkeet ovat kehittyneet huimasti aikaisempiin jalosteisiin nähden. Marjat ovat kasvaneet kokoa ja niistä on poistunut karvas jälkimaku, joka aiemmissa jalosteissa haittasi tuorekäyttöä.  Raaoissa marjoissa voi vieläkin tuntea kitkerän sivumaun. Marjat ovat syöntikypsiä ja makeimmillaan, kunhan marjat ovat siniseksi muututtuaan saaneet makeutua vielä pari viikkoa pensaassa.

Vähähappoisten lajikkeiden maussa korostuu makeus. Hapokkaammissa lajikkeissa makeus taittuu, sillä hapokkuus tasapainottaa makua ja tuo siihen täytetäisyyttä ja luonnetta.

 

Sato

Useimpien lajikkeiden sato kypsyy varhain, jopa ennen puutarhamansikkaa. Sato soveltuu kaikkeen, mihin mustikkaakin käytetään, yhtä lailla tuoreena, säilöttynä ja pakastettuna. Kokeilleet kertovat, että marjasinikuusamat säilyttävät hyvin rakenteensa ja makeutensa myös pakastettaessa.

Marjasinikuusamien sadon korjuu helppoa ja joutuisaa. Lapsetkin saa helposti mukaan poimintaan ja erityisesti matalimpien lajikkeiden sato kypsyy heille sopivalla korkeudella. Marjat ovat suuria ja kippo täyttyy nopeasti, mikä on myös lasten mieleen.

Marjasinikuusamat ovat itsepölytteisiä, mutta runsaan sadon takaa ristiinpölytys toisen marjasinikuusaman lajikkeen kanssa. Kannattaakin aina valita kahta tai useampaa lajiketta toistensa läheisyyteen. Lajikkeiden kasvutavoissa on eroja, joten jos tilasta on puutetta, kannattaa tutustua kasvukokoihin.

Pensaat saavuttavat parhaan satoiän 4 – 5 vuoden ikäisinä. Jo istutusvuonna saattaa kuitenkin saada maistiaisia. Satoa saa pitkään, jopa 30 vuoden ajan.

Viljely

Marjasinikuusamat ovat poikkeuksellisen talvenkestäviä, onhan niillä pohjoinen alkuperä. Niitä voikin kasvattaa koko maassa. Erinomainen ominaisuus varhain kukkivilla pensailla on myös kukkien varsin hyvä pakkasen sieto, joten satoa ei menetetä pienistä yöpakkasista.

Marjasinikuusamia kasvatetaan varsin samaan tapaan ja samanlaisissa oloissa kuin herukkapensaita. Istutusvuonna ja sitä seuraavana vuonna on tärkeää huolehtia kastelusta, jotta pensaat saavat kasvusta kiinni. Kärsiessään kuivuudesta kasvu saattaa pysähtyä, mutta jatkuu kuitenkin seuraavana vuonna normaalisti.

Nuoret taimet kasvavat muutenkin aluksi hitaan puoleisesti. Vasta 6-8 vuoden iässä ne tarvitsevat karsimista. Sitä ennen ehkä alimpien, maata myöten kasvavien oksien poisto saattaa olla tarpeen. Poista tarvittaessa vanhimmasta päästä koko oksa kerrallaan. Oksia lyhennettäessä osa seuraavan vuoden sadosta menetetään, mutta niin voi toki tehdä, jos halutaan muotoilla pensasta.

Marjasinikuusamat ovat myös erinomaisia monitoimipensaita. Ne sopivat kokonsa puolesta yhtä lailla koristepensaiksi, tilanjakajiksi ja aidanteisiin.

 

Pölytys

Kimalaiset ovat sinikuusamien tärkeimpiä pölyttäjiä, sillä ne heräävät varhain keväällä ja ilahtuvat näistä kukkivista mesipensaista. Ilo on molemmin puolinen, sillä tuottaakseen satoa pensaat tarvitsevat onnistuneen pölytyksen. Varhain keväällä kukkivilla kasveilla ei olekaan varaa olla kranttu pölyttäjien suhteen, sillä niitä ei vielä ole paljon liikkeellä.

Aikaisen kukinnan vuoksi pensaat kannattaakin istuttaa paikalle, jota varhaiskevään aurinko pääsee lämmittämään ja jossa myös ensimmäiset kimalaiset mielellään pörräävät.

Kimalaisia voi myös houkutella pihapiiriin pesimään istuttamalla eri aikaan kukkivia mesikasveja, joista kimalaisille riittää ravintoa keväästä syksyyn. Esimerkiksi pajunkissat ovat tärkeitä keväisiä ravintokasveja kimalaiskuningattarille, jotka etsivät sopivaa pesäpaikkaa uutta yhdyskuntaa varten.

Kaikkien kuusamien marjat eivät ole syötäviä

Kuusamien sukuun kuuluu hyötypensaiden lisäksi koristepensaita ja köynnöksiä, joiden marjat eivät ole syötäviä tai ovat lievästi myrkyllisiä. Makea- tai marjasinikuusamat (Lonicera caerulea var. kamtschatica) ovat sinikuusaman (Lonicera caerulea) muunnoksia, joista puuttuu haitallinen saponiini. Siksi ne ovat turvallisia nautittavaksi. Lievästi myrkyllisen sinikuusaman ja marjasinikuusaman erottaminen toisistaan voi olla hankalaa. Mikäli et ole varma, kasvaako pihallasi tavallinen vai syötävä sinikuusama, älä syö pensaan marjoja.

Esimerkkejä lajikkeista

Kaikki marjasinikuusamat sisältävät runsaasti sokeria, mutta lajikkeiden hapokkuuksissa on eroja. Mietohappoisissa suutuntuma on makeampi ja ne ovatkin usein lasten mieleen. Ne maistuvat myös niille, joiden mielestä tuoreet marjat ovat usein liian happamia. Hapokkaissa lajikkeissa suutuntuma ei ole yhtä makea, mutta maku on sitäkin vivahteikkaampi.

’Aurora’

  • Suurikasvuinen pensas, korkeus 1,5-1,8 m, jää korkeuttaan kapeammaksi.
  • Erityisen suuret marjat, jopa 3,5 cm pitkiä.
  • Marjat ovat herkullisia, makeita, aromikkaita ja mietohappoisia.
  • Sadonkorjuuaika kolmisen viikkoa kesäkuun loppupuolelta alkaen, koko sato ei kypsy kerralla.
  • Pitkä kukinta-aika, joten pensas on erinomainen pölyttäjä muille lajikkeille.

’Honeybee’

  • Kasvukorkeus 1 m tai vähän päälle.
  • Satoisa, marjat keskikokoisia ja maukkaan hapanimeliä.
  • Sato kypsyy kesäkuun lopulla – heinäkuun alussa.

’Duet’

  • Kaunis, tasainen kasvutapa, hyvä myös näkösuojapensaana.
  • Kirkkaan siniset, keskikokoiset tai isot marjat kypsyvät loppukesällä.
  • Marjat ovat aromikkaita, sokeripitoisia, mustikkaisia ja kirpeän hapokkaita.

’Wojtek’

  • Tiheä- ja jäykkäoksainen pensas kasvaa n. 1,5 m korkeaksi.
  • Suuret, jopa 3-4 cm pitkät marjat ovat tumman sinisiä, vahapeitteisiä.
  • Maku mustikkainen ja miedohkohappoinen.
  • Satokausi alkaa varhain, usein jo kesäkuun lopulla.

’Blue Velvet’

  • Matala pensas sopii pieniinkin pihoihin, myös ruukkuistutuksiin.
  • Suuret, pulleansoikeat ja tumman siniset marjat kypsyvät varhain, jo kesäkuun lopulla.
  • Maku makean mehukas.