Puutarhurin puutarhassa – Marjan muuntuva patiopuutarha
Sain ensikosketuksen puutarha-alaan jo peruskoulun viimeisinä vuosina Muhevaisen kesäapulaisena – puutarhakärpänen puraisi ja alan valinta oli sillä selvä. Opiskelujen lomassa ja valmistuttuani työskentelin Muhevaisessa ja muualla eri tehtävissä myyjästä myymäläpäällikköön. Nyt olen toiminut kymmenisen vuotta erityyppisissä tehtävissä viherrakennuksesta puutarha- ja maisemasuunnitteluun.
Paahteinen patiomme on perheemme lempipaikka vuodenaikaan katsomatta. Vaihtelen sen ilmettä sesongeittain käyttämällä erilaisia kausikasveja ruukuissa, joita meillä täytyy olla paljon ja monenlaisia.
Marja Kärki, puutarhatalouden ja maisemasuunnittelun hortonomi, viheraluesuunnittelija
Ajatuksesta se lähti
Patiomme suunnittelussa pidin tärkeänä saada näkösuojaa ohikulkijoilta, mutta myös suojaa kuumalta auringon paahteelta. Siksi valitsin jalkakäytävän puoleisen istutuslaatikon teemaksi metsäisen puutarhan. Minulle mieluisa vaihtoehto tuijille ovat katajat. Metsänpohjakasveiksi valitsin pensasmustikoita, puolukoita ja variksenmarjaa. Rusokirsikka (Prunus sargentii) istutettiin portin pieleen. Se on vaaleanpunaisin kukin kukkiva pikku puu, jonka bonuksena on loistavan oranssin ja punaisen sävyinen syysväritys. Ajatuksena on, että puun kasvaessa sen latvuksen alta kuljetaan patiolle.
Seinustan pitkän laatikon peruskasvit ovat itseoikeutetusti köynnöksiä, jotka pehmentävät korkean seinämän ja tuovat viihtyisyyttä. Pikkukukkaiset kärhöt ovat kestäviä ja nopeakasvuisia lajeja, jotka kiipeävät harjateräsverkkoa pitkin ja vihreyttävät seinämän nopeasti.
Valitsin valkokukkaiset lajit lumikärhön (Clematis ’Summersnow’) ja mantsuriankärhön (Clematis mandshurica), jotka luovat rauhallisen taustan laatikon muiden kasvien kirjolle.
Runsauden sarvi
Istutuslaatikon perennat on valittu erityisesti leikkokukka- ja koristelutarpeita silmällä pitäen. Halusin siihen kasvamaan mahdollisimman monenlaisia lehtimuotoja ja -värejä – puhumattakaan kukista, joita hyödynnän leikkona maljakoissa ja pöytäkoristeina. Siinä kasvaa mm. isosiniheinää, jättipoimulehteä, keijunkukkaa, koristeapilaa, komeamaksaruohoa, kuukausimansikkaa, tummalehtistä kimikkiä ja kurjenmiekkaa.
Vuodenajat
Keväällä laatikoihin istutettiin kaikki ruukuissaan kukkineet helmililjat. Syksyllä istutin jo kevättä ennakoiden kirjopikarililjoja ja monien muiden pikkukukkien sipuleita. Ne näyttävätkin talvehtivan laatikossa hyvin, kun taas toiveissani olleet jättilaukat ja isokukkaiset tulppaanit eivät niinkään pitäneet talvehtimispaikastaan.
Rakennan kasvi-installaatiot juhlien teemaan tai muuten vain vuodenaikojen vaihtuessa. Meillä ei synny juhlatunnelmaa ilman kakkua ja pöytäkoristeita. Kummassakin käytän kasveja, sekä luonnonkukkia että omista istutuksista poimittuja.
Syksyn tullen patiomme saa täysin uuden ilmeen, sillä vuodenajan elävät materiaalit suorastaan pakottavat hyödyntämään niitä. Eikä vain elävä materiaali, vaan keräilen vänkyröitä, puista pudonneita oksia mukaan installaatioihin. Perheen pienet ja vähän suuremmatkin pojat ovat innolla ja kilvan mukana keppien, käpyjen ja hienojen kivien metsästyksessä.
Käytän mielelläni myös sammalia ja varpuja. Koska niitä ei saa poimia ilman maanomistajan lupaa, teenkin syksyisin vähintään yhden varpujen ja sammalten hakureissun mökille.
Uudistan pation siirreltävien ruukkujen istutukset vähintäänkin vuodenaikojen vaihtuessa. Luonnon materiaalit inspiroivat minua, siksi hyödynnän niitä niin mielelläni.
Kasvit ovat tehneet pikku patiostamme viihtyisän. Ne vaimentavat auringon paahtavuutta ja tarjoavat suojaa myös hyönteisille ja aterian linnuille. Suuret istutuslaatikot helpottavat kasvien hoitoa ja multatila imee hulevesiä.
Hauska olisi seurata, kun kasvit laatikoissaan saavuttavat täyden kokonsa. Edessä on kuitenkin muutto ja mielessä siintävät jo uudet suunnitelmat uudella pihalla. Siitä kerron ehkä sitten myöhemmin lisää.
