Ongelmapaikkojen kasvivalinnat

Kun puutarhan pulmapaikassa eivät kasvit suostu viihtymään, ovat hyvät neuvot kalliit. Jotain voi onneksi aina tehdä. Käy ensimmäiseksi läpi tarkistuslista:

  • Onko maata lannoitettu ja kalkittu riittävästi?
  • Onko istutusalusta multava riittävän syvältä?
  • Onko salaojitettu, jos vesi seisoo?
  • Onko kova maa muokattu kuohkeaksi?
  • Onko kasvit valittu kasvuolosuhteiden mukaan?
  • Onko jaksettu kaivaa riittävän isot istutuskuopat?
  • Onko muistettu kastella ainakin istutus- ja sitä seuraavana vuonna koko juuristoalueen syvyydeltä?

Kun mikään kasvi ei tunnu viihtyvän, saattaa perennoista eli monivuotisista kukista löytyä ratkaisu. Ne ovat apu silloinkin, kun katolta tuleva lumi tai aurauslumen säilyttäminen vaurioittavat ja katkovat puuvartisia kasveja. Ruohovartisina perennat viettävät talven levossa maan suojassa. Sieltä ne ponnistavat kevään tullen uuteen kasvuun.

Kuivassa ja varjossa viihtyviä perennoja:

Rönsyansikka Waldsteinia ternata

  • Todellinen jokapaikan perenna kasvattaa tiiviin mattokasvuston.
  • Kevätkukkija.
  • Talvenvihreä, mutta kasvattaa keväällä uudet, rehevät lehdet vanhojen päälle.
  • Voimakas kasvusto estää uusien rikkaruohojen siementen itämisen.
  • Sopii myös aurinkoiselle paikalle.

Maahumala Glechoma hederacea

  • Hyvin matala ja innokkaasti leviävä maanpeitekasvi.
  • Lilat pienet kukat ovat ulkonäöltään vaatimattomia, mutta ovat pörriäisten suosiossa.

Tuoksukurjenpolvi Geranium macrorrhizum

  • 20-40 cm korkea, tuuhea kasvusto on peittävä ja runsas.
  • Lehdet tuoksuvat aromaattisesti erityisesti kosketeltaessa.
  • Lajikkeesta riippuen kukkii vaaleanpunaisin, valkoisin tai pinkein kukin kesä-heinäkuussa.
  • Sopii myös aurinkoiselle paikalle.

Peittokurjenpolvi Geranium x cantabrigiense

  • 15-25 cm korkea, tiiviskasvuinen ja sirolehtinen.
  • Kukkien värit vaihtelevat lajikkeesta riippuen vaaleanpuanisiin, liloihinn tai valkoisiin.
  • Sopii myös aurinkoon, jossa kukinta on runsain.

Auringossa, kuivassa ja vähässä mullassa viihtyvät:

Keltamaksaruoho Sedum acre

  • Vain 5-10 cm korkea, pienilehtinen maksaruoho viihtyy karuissa oloissa, kunhan valoa riittää eikä märkyys vaivaa.
  • Kukkiessaan keltaisenaan se on todellinen katseen kiinnittäjä.
  • Myös valkokukkaisia lajikkeita on toisinaan saatavilla.

Ajuruohot Thymus

  • Iso ryhmä tiiviskasvuisia ja matalia, kesä-heinäkuussa kukkivia lajeja ja lajikkeita. 
  • Aromaattisia lehtiä käytetään myös mausteena.
  • Kukat ovat pölyttäjien erityisessä suosiossa.

Rantalaukkaneilikka Armeria maritima

  • Aromaattinen lehdistö kasvaa matalana, ruohosipulimaisena ruusukkeena. 
  • Punaiset tai valkoiset, pallomaiset kukinnot napakan varren päässä touko-kesäkuussa.

Kissankäpälä Antennaria dioica

  • Aivan maanmyötäinen, usein hopealle vivahtava lehdistö.
  • Kukkavanat kasvattavat kissantassua muistuttavat, somat kukinnot touko-kesäkuussa.
  • Kukat ovat valkoisia, vaalean- tai tummanpunaisia, lajikkeesta riippuen.

Varjoisassa kosteikossa viihtyvät:

Kotkansiipisaniainen matteuccia struthiopteris

  • Näyttävä, noin metrin korkeudelle kasvava laji pitää suojaisasta ja tasaisen kosteasta kasvualustasta.
  • Sopii yksittäin muiden varjokasvien kanssa sekä ussean yksilön ryhmäksi.

Hiirenporras Athyrium

  • Sirolehtisiin hiirenportaisiin kuuluu eri kokoisia lajikkeita.
  • Kestävin niistä on luonnossakin kasvava Athyrium filix-femina, joka kasvaa n. metrin korkuiseksi ja yhtä leveäksi.
  • Kuvassa harvinaisempi ’Lady in Red’, joka vaatii suojaisan kasvupaikan.

Keltakurjenmiekka Iris pseudacorus

  • Ajoittaista seisovaa vettäkin sietävä perenna.
  • Lehdistö on näyttävä varjossakin, mutta siinä kukinta jää vaatimattomaksi.
  • Myös valkokukkaisia lajikkeita ajoittain saatavissa.

Siperiankurjenmiekka Iris sibirica

  • Pystyt, kapeat lehdet muodostavat näyttävän kasvuston. Kukkiakseen vaatii kuitenkin puoliaurinkoista kasvupaikkaa.
  • Sietää ajoittaista, seisovaa vettä.

Kun maan parantaminen ei onnistu:

Tee kohopenkki:

  • Kaiva laakea kuoppa niin syvältä kuin kaivaminen onnistuu. Täytä kuoppa laadukkaalla mullalla ja kohota istutusalusta maanpintaa korkeammalle.
  • Puille tehdään matala, 20-30 cm korkea, laakea, leveä ja laidoilta madaltuva kohopenkki halkaisijaltaan ainakin 2 m.
  • Matalahkot perennat voi istuttaa kohopenkkiin jopa kaivamatta: levitä pakuhkosti sanomalehtipaperia nurmikon päälle, tai jos alusta on soraa tai hiekkaa.levitä maakangas. Lisää multaa, josta tiivistettynä muodostuu ainakin 30 cm syvä kerros. Perennapenkin hoitoa helpottaa reunustaminen tai säännöllinen kanttaaminen lapiolla.

Rakenna istutusallas:

  • Puusta, reunuskivistä tai turveharkoita rakennetaan syvä ja laaja istutusallas, joka toimii kasviryhmän kasvualustana. Allas rakennetaan maapohjalle, jos mahdollista.
  • Altaan kokoon ja korkeuteen vaikuttavat käytettävissä olevan alan lisäksi se, mitä kasveja siihen suunnitellaan. Pieneen ja matalaan altaaseen ei kannata istuttaa suureksi kasvavia puita, vaan valitaan pienempiä kasveja, matalia pensaita ja perennoja.
  • Altaan istutuksia pitää muistaa kastella huolellisemmin kuin maan tasoon istutettuja, sillä altaassa kasvit kuivuvat nopeammin. Myöskään syksyn ja kevään kasteluja ei saa unohtaa.
  • Istutusaltaassa juuret saattavat kärsiä kylmästä, jos kasvit istutetaan lähelle reunaa. Vanhetessaan kasvien juuret myös levittäytyvät lähemmäs reunaa. Siksi reunimmaisiksi kasveiksi kannattaa valita ilmastollisesti kestäviä lajeja.

Ja kun todellakaan mikään ei viihdy:

Turvaudu kivetyksiin, luonnokiviin ja ruukkupuutarhaan. Muista valita ruukkuihin niiden sijoituspaikan valaistusoloihin sopivat kasvit.

Ruukkuihin sopivat niin monivuotiset kuin vuosittain vaihdettavat sesonkikasvit. Monivuotiset vaativat talvehtiakseen suuren ruukun, jotta niillä olisi riittävästi kylmältä suojaavaa multaa ympärillään. Korkeuseroja saadaan liittämällä istutuksiin pieniä lehtipuita tai pystykasvuisia havukasveja. Sesonki-istutuksiinkin korkeutta saadaan vaikkapa yksivuotisten köynnösten avulla.

Katso vinkkejä ruukku-istutuksiin.