Keväisiä pihapuuhia
Talven jäljiltä paljastuva piha on ennen kasvun alkua nuhjuinen ja harmaa. Uusi viherrys korjaa tilannetta, mutta muutamalla täsmähoidolla kasvua voi auttaa ja pihan ilmettä kohentaa. Samalla tulee havainnoiduksi kasvillisuuden kuntoa ja mahdollisia talvivaurioita. Luonto on itsekin taitava korjaamaan talven taivuttamia, mutta pieni apu ei liene koskaan pahitteeksi.
Nurmikon ehostus
Ehkäpä nurmen ainoa kevätvihreä on sammal, joka valloittaa itselleen elintilaa. Sammalta kasvaa monesta syystä, mutta yleisin on hapan kasvualusta, joka antaa sille oivat kasvuolot. Tähän auttaa säännöllinen kalkitus. Jos syy sammaloitumiseen on varjoisuus tai maan tiiviys, ei sitä kalkitsemalla saada kuriin. Toisaalta, ruoho yleensä kyllä alkaa kasvaa sammalen lomasta ja kesällä ongelma ei ehkä enää tunnukaan kovin pahalta.
Kevyellä haravoinnilla nurmikon pinta saa happea ja edistää sen heräämistä.
Jos kasvun käynnistyttyä nurmikko on hailakan värinen tai pituuskasvu tyrehtyy, puuttuu maasta ravineita. Kasvu pysähtyy myös, jos kalkitus on unohtunut moneksi vuodeksi, eikä nurmi kykene ottamaan maassa olevia ravinteita vastaan.
Perennapenkit ja pensaiden alustat
Nurmikon siistimisestä kertyneen puutarhajätteen voi mainiosti haravoida pensaiden alle ja perennapenkin päälle, jossa ne ruokkivat pieneliöitä ja parantavat maatuessaan maan laatua.
Levitä uutta, ravinteikasta multaa pensaiden alustoille ja perennapenkin päälle. Pensaiden alta lehtiä ei tarvitse poistaa ennen mullan levittämistä. Valmista ja siistiä tulee hetkessä ja mikä parasta, kasvit saavat kevyen ravinnetujauksen uudesta mullasta.
Jos tarvitaan tehokkaampaa lannoitusta, se kannattaa levittää multakerroksen alle.
Maan ravinteet käyttöön
Kasvit tarvitsevat lajilleen sopivan maan happamuuden voidakseen ottaa maassa olevat ravinteet käyttöön. Useimmat kasvit viihtyvät neutraalissa tai lievästi happamassa maassa. Mutta poikkeuksia on. Esimerkiksi alppiruusut ja pensasmustikat eivät siedä kalkkia lainkaan eivätkä hortensiatkaan siitä pidä.
Maan happamuutta vähennetään kalkituksella. Kasvit, jotka suosivat neutraalia maata, eivät pysty ottamaan ravinteita käyttöönsä happamasta maasta. Kalkitus tehdään ainakin pari viikkoa ennen lannoitteen levittämistä, jotta se ehtii vaikuttaa. Kannattaa huomioida, että kalkki vaikuttaa vasta liuetessaan. Jos maa on kuiva, kastelu auttaa.
Pistä ravinteet kiertoon ja hyödynnä puutarha- ja talousjätekomposteista kertynyt multa keväällä levittämällä sitä istutusalueille lisähumukseksi. Puutarhakomposti on ravinteiltaan köyhempää kuin talousjätekomposti, ellei siihen ole lisätty esimerkiksi kanankakkaa. Ennen kuin talouskompostia levitetään, kannatta varmistaa, että se on täysin kompostoitunut. Keskeneräinen komposti saattaa olla liian vahvaa ja polttaa kasvien juuria. Valmiin kompostin tunnistaa sen multamaisesta rakenteesta, jossa ei ole näkyvissä alkuperäisiä ainesosista.
Pensaat kesäkuntoon
Joka vuosi ei tarvitse leikata pensaita. Mutta mikäli leikkaamiselle on selkeä tarve, on kevät siihen hyvää aikaa. Liiallisen innokasta leikkaamista kannattaa välttää, sillä monet pensaat kasvavat kauneimmilleen, kun ne saavat kasvurauhaa. Poista kuitenkin vanhuuttaan ränsistyneet oksat kokonaan ja kuivuneet tai vaurioituneet oksat terveeseen versoon saakka.
Ränsistyneet pensaat voi lajikkeesta riippuen leikata alas10-30 cm:n pituisiksi. Paras leikkausaika on ennen kasvun alkua. Keväisen kasvuvoiman vuoksi leikattujen oksien piilevät silmut työntyvät vähitellen esiin ja uudistavat pensaan. Varmista kuitenkin, että pihapensaasi kestää rajun leikkauksen, sillä esim. hortensiat ja alppiruusut eivät lähde kunnolliseen kasvuun rajun leikkaamisen jälkeen.
Yleensä alasleikkauksen kestävät pensaat versovat runsaasti, kuten esimerkiksi rusopajuangervo. Kovin piikikkäitä ja tiheäoksaisia pensaita on vaikea leikata harventaen, joten alasleikkaus voi olla ainoa keino nuorentaa niitä (esimerkiksi happomarjat, monet pensasruusut, pensashanhikit).