Juurten salainen valtakunta
Katseiltamme piilossa, maan uumenissa kuhisee elämä. Siellä on juuristojen verkosto, erilaisia mikrobeja ja maan muita eliöitä, jotka ovat tärkeässä osassa pallomme monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Maaperä sitoo suuret määrät hiiltä ja erityisesti juuristo sitoo sitä runsaasti. Kaikessa tässä puiden juurilla on tärkeä rooli, sillä niiden läheisyydessä eliötoiminta on vilkkainta.
Juuret aloittavat kasvunsa jo varhain keväällä, kun maa on sulanut ja lämmennyt muutamaan asteeseen. Voimakkainta niiden kasvu on kuitenkin loppukesästä ja syksystä, jolloin maanpäällisten osien, rungon ja vihermassan kasvattamisen voimakkain vaihe on ohi. Puut osaavat jakaa voimansa optimaalisesti.
Kasvualustalla on väliä
Puiden juuristo ulottuu yleensä paljon leveämmälle kuin niiden latvusto. Puiden biomassasta jopa puolet on maan alla. Kun tämän sisäistää, ymmärtää, miksi kasvualustalla on merkitystä.
Uutta puuta puutarhaan istutettaessa valmistellaan kasvualusta ensimmäisiä vuosia varten, jotta puu saa kasvulleen hyvän alun. Ajan kuluessa juuret kasvavat paljon pidemmälle istutuksessa muokatun maan ohi. Jos puun juuristolla ei ole istutuskuopan lisäksi muuta kasvutilaa, ei puu kasva sille luontaiseen komeuteen vaan jää kitukasvuiseksi. Siksi kunnollista kasvualustaa tarvitaan laajemmalla alueella. Paksu humuskerros koko pihan kasvillisuusalueella antaa hyvät lähtökohdat komealle kasvulle.
Puut ovat kuitenkin sitkeitä sissejä ja työntävät juurensa tiukkaankin maahan, jos kasvun alkuvuodet ovat olleet suotuisat. Juuret kasvavat niiden kärjissä olevista soluista, joita peittää suojaava juurihuntu. Juurten solukko muodostaa eritteitä, jotka hunnun ohella auttavat juurta tunkeutumaan eteenpäin maaperässä. Vilkas eliötoiminta juurten läheisyydessä johtuu näistä eritteistä, joita erilaiset mikrobit käyttävät ravinnokseen.
Juuret ankkuroivat puun maahan
Juuriston syvyys riippuu kasvisuvusta ja maaperästä. Kallion päällä humuskerroksessa kasvava puu joutuu tyytymään matalaan juuristoon, kun taas hiekkamaassa esimerkiksi koivun juuristo saattaa ulottua metrien syvyyteen. Maaperä vaikuttaa siis myös puun ankkuroitumisen lujuuteen.
Se, miten juuristo asettuu maahan, vaihtelee kasvin mukaan. Mänty kasvattaa syvälle pyrkiviä juuria ja pysyy paalujuurensa ansiosta pystyssä myrkyssäkin. Koivulla on suuri ja voimakas juuristo, jonka se kasvattaa sekä syvälle että laajalle alueelle.
Kuusen pintamaassa pysyttelevät juuret ulottuvat laajalle, mutta puu saattaa silti keikahtaa kumoon kovan tuulen voimasta. Metsässä näkeekin tuulenkaatamia kuusia pystyssä törröttävine juurikehineen, joista näkyy hyvin, kuinka pinnassa ne kasvavat.
Juuristo on puun ravinto- ja nestekanava
Puiden juuristot sijaitsevat eri syvyyksissä. Kuusen pinnassa olevat juuret hyödyntävät ylimmän humuskerroksen ravinteita, kun taas männyn juuristo pyrkii syvemmälle maan kivennäiskerrokseen. Koivu on laajan juuristonsa ja suuren nestetarpeensa vuoksi varsinainen tehopumppu ottaessaan maasta kosteutta ja ravinteita. Suuret koivut voivatkin vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi pihan hulevesien imeytymiseen.
Ravinteiden ja nesteen kuljettamisessa monilla puilla on apunaan sienijuuret, mykorritsat. Ne elävät symbioosissa puiden kanssa auttaen toinen toistaan. Varsinkin nuoret puut hyötyvät elosta sienijuurten kanssa.
Sienirihmasto toimii puun hienojuuriston täydentäjänä ja ikään kuin laajentaa sen moninkertaiseksi. Hienojuuristo on tehokkain ravinnon ottaja ja sienirihmasto luovuttaa puulle maasta keräämiään ravinteita. Siksi puu kasvaa symbioosissa nopeammin ja sietää ankeat ajat paremmin kuin ilman symbiootin apua. Sieni taas saa yhteiselossa puun yhteyttämistuotteina syntyviä sokereita, joita se ei itse pysty tuottamaan.
Juuristo sitoo maata
Eroosion torjunnassa puilla on merkittävä osa. Ristiin rastiin kasvavat paksujuuret ja niiden väleissä kasvavat runsaat hienojuuret sitovat tehokkaasti maata paikoilleen. Suomessakin ilmastonmuutoksen vuoksi rankkasateet yleistyvät. Puusto ja maanpeittokasvillisuus auttavat tehokkaasti maa-aineksen paikallaan pysymistä varsinkin rinteissä ja muilla viettävillä alueilla.
Herkkä ekosysteemimme
Ekosysteemimme tärkeä tukijalka on maaperä ja sen kunto. Puut tuottavat ilmakehään happea mutta myös hoitavat maata parantamalla sen laatua ja antamalla ravintoa mikrobeille. Ne ovat ravintoa muille maassa eläville eliöille, jotka taas ruokkivat ketjun seuraavaa. Tässä ketjussa ei ole voittajia toisen kustannuksella – menestyäksemme tarvitsemme kaikkia elonkirjon tasoja. Siksi kannattaa istuttaa puutarhaankin puu.