Miksi havukasvit ovat niin tärkeitä puutarhassa?
Havupuut ovat erityisesti pohjoisten olojemme kasveja, niitä on ympärillämme joka puolella luonnossa ja rakennetuissa ympäristöissä. Eikä syyttä. Ne tuovat kiinnostavuutta ja ryhtiä puutarhaan kaikkina vuodenaikoina.
Lehtipuut ja -pensaat vehreyttävät puutarhan kesällä, mutta yli puolet vuodesta ne ovat lehdettöminä. Piha on valju ja mielenkiinnoton, jos mukana ei ole talvenvihreitä kasveja, joista havupuut ja -pensaat ovat merkittävin ryhmä. Varsinkin lumettomina talvina ainavihantojen kasvien puuttuminen saa puutarhan näyttämään paljaalta.
Kaikki havupuut eivät kasva jättiläisiksi. Pieneenkin pihaan mahtuu vaikkapa kuusen, katajien, mäntyjen ja tuijien muunnoksista hillittykasvuisia variaatioita. Onkin tärkeää lajikkeen valinnassa miettiä, mahtuuko kasvi täysikasvuisenakin kasvamaan paikallaan.
Havukasvit tuovat kerroksellisuutta
Kiinnostava ja viihtyisä pihakasvillisuus muodostuu eri kokoisista ja eri näköisistä kasveista. Tarvitaan korkeutta ikään kuin katoksi ja maanpeitekasvillisuutta ikään kuin lattiaksi. Siihen väliin tarvitaan keskikokoisia kasveja, pieniä puita, monen kokoisia pensaita, perennoja ja köynnöksiä. Havukasveista löytyy kaikkia näitä, köynnöksiä ehkä lukuun ottamatta.
Havukasvit tuovat vaihtelevuutta
Nopea- ja hidaskasvuiset havukasvit ovat puutarhan avainkasveja, jotka luovat sinne rakennetta, monimuotoisuutta ja luonnetta. Vaihtelevuutta saadaan eri värisillä havukasveilla, sillä muunnoksia vaikkapa keltaisesta harmaaseen ja edelleen eri sävyisiin vihreisiin on monissa lajeissa, esimerkiksi kuusissa, katajissa ja valesypresseissä. Upeat sinikuuset säväyttävät havuryhmien yksittäispuuna ja miniatyyrikasvuiset kääpiökuuset elävöittävät perennapenkin tai tuovat monimuotoisuutta kivikkoryhmiin.
Harmoniaa eri lajien välillä voidaan ylläpitää toisteisuudella. Toisteisuus voi tarkoittaa esimerkiksi useampaa yksilöä samaa kasvia tai saman kasvutavan toistamista eri lajeilla. Pieneenkin pihaan löytyy sopivan kokoisiksi kasvavia havukasveja, mutta on tärkeää valita kasvit niin, että ne viihtyvät kasvupaikkansa olosuhteissa. Esimerkiksi valoisaa kasvupaikkaa tarvitsevat männyt eivät kukoista varjossa.
Havukasvit sopivat aidaksi ja osaksi aidannetta
Havupuuaita on hyvin hoidettuna tyylikäs ja suojaava. Se voi olla tarkasti muotoon leikattu tai vapaammin kasvava, jopa monilajinen aidanne. Suosittuja lajeja ovat tuijat ja marjakuuset, jotka sietävät voimakastakin leikkaamista.
Polveilevat, monilajiset aidanteet piilottavat tontin rajan. Hyvin näkösuojaa antaa esimerkiksi aidanne, jonka perusta on muutamassa erilaisessa havukasvissa, joita täydennetään useilla lajeilla lehtipuita ja -pensaita. Aidanteen kasvien kehityksen seuraaminen onkin mielenkiintoista ja tuo oman lisänsä puutarhaharrastukseen.
Kuusiaita on perinteikäs ja vanhemmiten upea pihan rajaaja, mutta vaatii kärsivällisyyttä kasvattajaltaan ja huolellisuutta leikkaajalta. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun taimet istutetaan pieninä ja leikataan vuosittain.
Katso vinkit havupuuaidan kasvattamiseen.
Havukasvit ovat kotina luontokappaleille
Koivun oksaan korkealle tekee kenties peippo pesän ja kuusen oksistoon oravainen pehmustaa pesueelleen sammalista kodon. Havupuut, myös pienikasvuiset, antavat suojaa hyönteisille, joten ne ylläpitävät luonnon diversiteettiä. Vaikka ne eivät varsinaisia pörriäiskasveja olekaan siinä mielessä kuin yleensä tarkoitetaan, havukasvien antama suoja on tärkeä hyönteisille, jotka taas ovat tärkeitä saaliita lintujen ruokapöydässä. Siemenillään monet havukasvit ruokkivat niin linnut kuin oravatkin.
Jos tontilla on tilaa, kannattaa vaalia tai istuttaa myös suuriksi kasvavia havupuita. Paitsi pesäpuina, ne tasaavat sään ääri-ilmiöitä suodattamalla sateita ja imemällä kosteutta maasta. Hellekausien viilentäjänä ne ovat oivallisia tasaamalla lämpösaarekeilmiötä.
Havupuut ovat monimuotoisia ja moni-ilmeisiä
Vuoden kulku tuo omat sävynsä havupuiden kasvuun, kun vain hoksaa katsoa tarkemmin. Uusi vuosikasvu, kukinta ja uudet kävyt, niiden kypsyminen ja oksiston talveksi vahvistuva syvä väritys avaavat kukin oman ilmeensä tarkkaavaisen katsojan eteen.
Lähemmin tarkasteltuna havukasvit ovat ilmeikkäitä eri kasvutapojen ja erilaisten, useimmiten neulasmaisten lehtimuotojensa vuoksi. Muitakin lehtimuotoja niillä on. Vaihtelevuutensa vuoksi ne ovat monimuotoisen ja kiinnostavan puutarhan tärkeä elementti.
Esimerkiksi hibatuija (Thujopsis dolobrata) on kaunis ja näyttävä havupuu, joka menestyy monenlaisissa oloissa, kunhan kasvualusta ei ole kuiva. Puun oksat ovat tanakat ja eksoottiset kiiltävine, suomumaisine lehtineen. Lehvästö alapinnaltaan hopeinen ja päältä vihreä.
Hibatuijan oksat soveltuvat näyttävyytensä vuoksi hienosti korsiteluun, kuten kransseihin tai syksyn ja talven ruukkuistutuksien somisteiksi.
Neidonhiuspuuta (Ginkgo biloba) ei ensi silmäyksellä havupuuksi edes miellä. Neulaset ovat toisistaan erottumattomat ja muodostavat kaksijakoisen lehden. Neidonhiuspuu on havupuuksi sikälikin erikoinen, että sen lehdet putoavat pois talveksi. Lehtien syysväri on heleän keltainen.
Puun historia ulottuu dinosaurusten ensimmäiselle kukoistuskaudelle, joten se on vanhin elossa oleva puulajimme. Valoisassa paikassa, läpäisevässä jalämminpohjaisessa kasvualustassa se Suomen oloissa saavuttaa muutaman metrin korkeuden. Kasvuvauhti on hidas ja sitä hillitsee sekin, että talvella oksanpäitä saattaa paleltua.
Toinen neulasensa talveksi tiputtava havukasvisuku on lehtikuusten suku. Nämä puut ovat kauniita kaikkina vuodenaikoinen, myös lehdettömään aikaan ne ovat, varsinkin vanhemmiten, veistoksellisia. Puiden uudet kasvut ovat herkän vihreät ja kävyt pienet ja terhakat, nuorena usein punaiset, lajista riippuen.
Syksyllä lehtikuuset loistavat, sillä niiden syysväritys on syvän keltainen.
Lehtikuuset ovat suurikokoisiksi kasvavia puita, mutta niistä on saatavilla myös pieneen puutarhaan sopivia, esimerkiksi riippuvaoksaisia lajikkeita, jotka pysyvät maltillisen kokoisina luonnostaan.
Sommitteluvinkkejä
- Valitse havukasveille paikka, johon on hyvä näkyvyys esimerkiksi ikkunoista, oleskelualueelta ja kulkuväyliltä, jotta se ilahduttaa mahdollisimman paljon.
- Perusta kasvualusta huolella. Siitä tinkiminen kostautuu haittaamalla ryhmän elinvoimaisuutta.
- Valitse kasvit aina niin, että ne soveltuvat kasvupaikan olosuhteisiin. Lue lisää kasvupaikkatekijöistä Ostajan oppaista.
- Tee istutusalueesta yhtenäinen, sillä se on esteettisempi ja helppohoitoisempi kuin sinne tänne ripotellut kasvit. Yhtenäinen alue helpompi myös rajata nurmikosta siististi.
- Rajaa alue kaarevin linjoin, sillä se on luonnollissempi kuin suorat tai suorakulmaiset linjat. Kasvit asettuvat paikalleen luontevasti.
- Käytä havukasveja eri kasvisuvuista ja erilaisista kasvutavoista, jotta ryhmä pysyy kiinnostavana vuosia. Esimerkiksi matalat kasvit korkeiden välissä luovat ilmavuutta.
- Käytä ryhmässä korostekasveja, esimerkiksi heiniä, pitkään kukkivia perennoja tai näyttävästi kukkivia pensaita.
- Hyödynnä maanpeitehavuja ja -perennoja sitomaan yksittäiset korkeammat kasvit toisiinsa ja rajaamaan aluetta.
- Sommittele korkeimmat taakse ja matalammat keskelle ja eteen.
- Istuta ryhmään paljon erilaisia kukkasipuleita, jotka tuovat kevään ennen kuin huomaatkaan.
Puutarhassa on aina tilaa vielä yhdelle havupuulle. Katso valikoimaa ja sommittele ryhmät puutarhaasi.
