Pähkinäpensaan kasvatus

Pähkinäpensaat (Corylus avellana) ovat reheviä, isolehtisiä pensaita, jotka soveltuvat koriste- ja suojapensaiksi sekä pähkinäsadon tuottamiseen. Saat ne menestymään, kun annat niille olosuhteet, joissa ne luontaisesti viihtyvät.

Jos tavoittelet pähkinäsatoa, istuta aina mieluiten ainakin kolme tainta, esimerkiksi kaksi eri lajiketta ja yksi siementaimi (eli laji Corylus avellana). Siementaimien geneettinen vaihtelu on suurta, joten useampi siementaimi riittää pölytyksen varmistamiseksi.

Kasvupaikan valinta ja kasvualusta

  • Pähkinäpensaille soveltuvat valoisat ja lämpimät kasvupaikat, etenkin jos on tarkoitus saada satoa. Itse pensas menestyy hieman varjoisammassakin.
  • Syvämultainen ja kosteahko, ravinteikas maaperä on pähkinäpensaalle mieluisa. Kuivassa kasvualustassa pähkinät jäävät pikkuruisiksi ja pensas stressaantuu.
  • Kasvualustan pitää olla läpäisevää, sillä vaikka pensas pitää kosteudesta, se ei viihdy seisovassa vedessä. Pitkään märkänä pysyvä kasvualusta on kylmää ja hapetonta.
  • Hyvin kalkitussa, neutraalissa maassa pähkinäpensas pystyy hyödyntämään maassa olevat ravinteet.

Istutusetäisyys

  • Useimmat pähkinäpensaat kasvavat kookkaiksi, 3-5 metriä korkeiksi pensaiksi. Koristetarkoituksiin jalostetut lajikkeet jäävät usein pienemmiksi. Mitä isomaksi pensas kasvaa, sitä isompi on istutusvälin oltava.
  • Istututusetäisyys riippuu myös kasvatustavasta.
    • Vapaasti kasvavat pensaat istutetaan esim. 4 m:n etäisyydelle toisistaan. Silloin pensaat pysyvät isoinakin ilmavina, valo pääsee oksille ja niihin muodostuu siemensatoa. Tiiviiseen ryhmään istutettaessa vain yläoksat saavat valoa ja pähkinät muodostuvat sinne.
    • Jos hillitset kasvua leikkauksin, pensaat pysyvät pienempinä, sato on helpompi korjata. Pensaiden väli voi olla esim. 2-3 m.
  • Istuta mieluummin ryhmäksi, esim. kolmioon, kuin riviin. Rivissä ristiinpölytys ei aina onnistu parhaalla tavalla.

Istutuspaikan valmistelu

  • Kaiva vähintään 50 cm leveä ja yhtä syvä kuoppa kullekin pensaalle. Kuoppa saa mieluusti olla ylöspäin levenevä.
  • Kastele kuoppa ja anna veden imeytyä ympäröivään maahan.
  • Käytä istutuksessa runsaasti uutta, lannoitettua ja kalkittua puutarhamultaa. Sekoita joukkoon kuopasta kaivettua maata 1/3 tai jopa puolet, jos se on hyvälaatuista. Kasvualustasta kaivetussa mullassa on hyödyllisiä maamikrobeja ja muita pieneliöitä, jotka tukevat uutta kasvua.

Istutus

  • Täytä kuoppa mullalla ja kastele se hyvin.
  • Istuta taimi niin, että paakun pinta jää muutaman sentin maan pinnan alle. Näin varmistat, että paakku ei jää liian ylös, jos maa hieman vielä painuu. Liian pinnassa oleva paakku kuivuu helposti yläkautta, vaikka ympäröivä maa olisi kosteaa.
  • Jos kasvualustaan kaivataan lisää syvyyttä, istuta laajaan kohopenkkiin, vähintään metrin levyiseen. Keskellä korkeimmassa kohdassa kohotus voisi olla n. 15 cm.
  • Tiivistä multa paakun ympäriltä käsin. Älä painele paakun päältä, sillä juuret voivat vahingoittua. Kastele hyvin, vesikin tiivistää lisää hellävaraisesti.
  • Muutaman sentin paksuinen kuori- tai olkikate suojaa maan pintaa kuivumiselta ja ehkäisee rikkaruohojenkin itämistä.

Hoito

  • Huolehdi jatkokastelusta ainakin parin vuoden ajan niin, että kerta-annos kastelee istutusalueen koko syvyydeltään. Seuraavan kerran kastellaan, kun multa on hieman kuivahtanut, mutta ei rutikuiva.
  • Älä anna nuoren taimen alustan heinikoitua, sillä rikkakasvusto kilpailee ravinteista ja kosteudesta.
  • Muita vapaasti kasvavan pensaan hoitotoimia ei juuri tarvita. Kuivien oksien poiston voi tehdä milloin tahansa.
  • Isommat leikkaukset tehdään keväisin lepovaiheen aikana. Leikkauksen tarve voi olla se, että halutaan valoa lisää pensaan sisäosiin sadon määrän parantamiseksi. Jos halutaan pitää pensas luontaista kasvutapaansa matalampana, voidaan oksia lyhentää. Matalasta pensaasta sadon korjuu on helpompaa.
  • Kevätlannoitus ainakin muutaman vuoden välein pitää kasvuintoa yllä.
  • Jos alueella on kauriita tai jäniseläimiä, pensaat kannattaa ainakin ensimmäisinä talvina suoja niiltä.

Sadonkorjuu

  • Pähkinät ovat korjuukypsiä, kun suojuslehdet alkavat ruskistua. Kypsät pähkinät irtoavat helposti.
  • Pähkinät maistuvat myös mm. oraville. Jotta ehdit sadonkorjuuseen ensin, voi olla syytä korjata sato vielä vihreänä. Pähkinät kypsyvät muutamassa viikossa viileässä, kosteassa tilassa ilmavasti levitettynä. Ulkotila eläimiltä ja sateelta suojattuna soveltuu yleensä hyvin.
  • Kypsyttämisen jälkeen pähkinät kuivataan lämpimässä ja ilmavassa paikassa. Huoneenlämmössä se vie muutaman viikon, vihanneskuivurissa (40°C) muutaman päivän.
  • Pähkinät voi syödä myös vihreinä, mutta ne eivät säily yhtä hyvin kuin kuivatut, kypsät pähkinät.
Vihreinä poimitut hasselpähkinät kypsyvät viileässä muutamassa viikossa.