Kasvuvyöhykkeet kertovat kasvien talvenkestävyydestä
Kasvukausi lyhenee sitä mukaa, kun matkataan eteläisestä Suomesta pohjoiseen. Siksi maamme on jaettu kahdeksaan vyöhykkeeseen, jotka määräytyvät talven pituuden ja kylmyyden sekä kasvukauden lämpöolojen mukaan.
Kasvuvyöhyke (tai menestymisvyöhyke) annetaan puille ja pensaille eli puuvartisille kasveille. Perennat eli monivuotiset kukat ja heinät talvehtivat maan alla ja ainakin osassa Suomea yleensä lumipeitteen suojissa. Niille ei määritellä menestymisvyöhykkeitä.
Vyöhykekartta helpottaa kasvien valintaa
Kasvukauden pituus, lämpösumma ja talvikauden olosuhteet määrittelevät kasvu- eli kestävyysvyöhykkeitä. Vyöhykkeet on laadittu hedelmäpuiden ja puuvartisten koristekasvien tarpeita silmällä pitäen.
Kasvien täytyy kestää lumen ja lumettomuuden, roudan ja sen vaihtelevan sulamisajankohdan oloja ja keväällä heilahtelevia lämpö- ja pakkasjaksoja.
Kun kasvin talvenkestävyydestä on riittävän paljon kokemuksia riittävän pitkältä ajalta, sille on tuotetiedoissamme merkitty menestymisvyöhyke kasvuvyöhykekartan mukaisesti. Uusien jalosteiden kohdalla vyöhyke saattaa myös perustua taimiston arvioon sen kestävyydestä. Arvio perustuu yleensä tietoon uuden lajikkeen ”vanhemmista” ja niiden kestävyydestä.
Vyöhykejaossa on otettu huomioon vesistöjen leudontava vaikutus. Esimerkiksi Kanta-Hämeen suurien järvien seudulla on kakkosvyöhykkeen saareke kolmosvyöhykkeen keskellä.
Kun otat kasvivalinnoissasi huomioon menestymisvyöhykkeen, parannat istutustesi viihtymisen mahdollisuuksia kasvupaikallaan ilman merkittävää suojaustarvetta.
Usein kysyttyä kasvuvyöhykkeistä:
Miksi kaikilla puilla ja pensailla ei ole vyöhykemerkintää?
Jos vyöhykemerkintää ei ole, se tarkoittaa, että kasvin menestymisestä ei ole riittävästi tietoa tai se on meillä niin talvenarka, että vyöhykettä ei ole annettu. Kun kasvi yleistyy ja kokemusta karttuu pidemmältä ajalta, tilannetta arvioidaan uudelleen.
Miksi samalla kasvilla näkee erilaisia menestymisvyöhykkeitä?
Ajantasaisin tieto kasvuvyöhykkseitä löytynee Suomen puu- ja pensaskasvion viimeisimmästä painoksesta. Vyöhykkeitä eri kasvien kohdalla kuitenkin arvioidaan aika ajoin. Kestää tovin, ennen kuin taimistot ja jälleenmyyjät saavat tietokantansa päivitettyä, mikäli kasvien tiedot ovat muuttuneet. Uusille jalosteille on saatettu alun perin antaa varovainen arvio, jota muutetaan, kun niiden viljely yleistyy ja kokemusta niiden menestymisestä karttuu pidemmällä aikavälillä. Pitkäaikaisiin keskiarvoihin mahtuu poikkeuksellisiakin talvisäitä. Lisäksi arasta lajista on saatettu kehittää tai löytää kestäviä kantoja, jolloin saman lajin eri lajikkeilla voi olla erilainen vyöhyketieto.
Kaikki toimijat pyrikivät kuitenkin vyöhyketiedoillaan samaan, eli antamaan suuntaa kasvin ilmastollisesta kestävyydestä eri osissa Suomea.
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa, muuttuvatko kartat?
Karttoja päivitetään. Vyöhykekartat perustuvat kuitenkin pitkäaikaisiin (30 v) ylimpien ja alimpien lämpötilojen keskiarvoihin, joten kovin nopeasti ne eivät muutu. Aika näyttää, kuinka nopeutuva ilmastonmuutos vaikuttaa niihin. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös siihen, että kasvit, jotka ennen eivät talvehtineet Suomessa, voivat nykyisin menestyä. Ne saattavat saada lisää vyöhykkeitä entisen tilalle.
Menestyykö kasvi varmasti, jos se istutetaan sille sopivalle vyöhykkeelle?
Menestymisvyöhyke on vain yksi kasvupaikkatekijä. Sen lisäksi kasvin vointiin vaikuttavat kasvualustan laatu ja syvyys, kosteus- ja valoisuusolot sekä paikallis- ja pienilmasto.
Suotuisissa oloissa ja sopivassa pienilmastossa kasvi saattaa menestyä pohjoisemmassa kuin sille määritellyt vyöhykkeet antaisivat odottaa. Mutta myös toisin päin. Sopivalla vyöhykkeellä kasvava kasvi ei aina menesty, jos sen muut kasvuolot ovat sille sopimattomia.
Jotta puutarhasi kukoistaisi, valitse aina kasvit kasvuolosuhteisiin sopiviksi. Jos tarvitset apua, asiantuntijamme auttaa. Katso lisätietoaja