Taloyhtiön yhteispiha palvelee asukkaita
Asunto-osakeyhtiöiden piha-alueilla on merkittävä määrä pakollisia toimintoja, kuten kulku ja logistiikka, jätehuolto ja pysäköinti. Sen lisäksi yhteispihoilla on muita, viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä palvelevia toimintoja, kuten leikkialueet, oleskelu tai harrastetoimintaan varatut paikat ja kasvillisuus.
Kun toiminnot nivoutuvat saumattomasti yhteen, muodostuu osa-alueista kokonaisuus. Parhaimmillaan piha palvelee asukkaiden tarpeita ja ne muuttuvat läpikulkupaikoista olohuoneiden jatkoiksi ja asukkaiden yhteisiksi tiloiksi, joissa viihdytään ja tutustutaan luontevasti naapureihin.
Hallitustyössä arvioidaan piha-alueita säännöllisesti
Osaavat taloyhtiöiden hallitukset varmasti tarkastelevatkin piha-alueiden kuntoa aika ajoin. Kysehän ei ole pelkästä ulkonäöstä, vaan hallitusten vastuulla olevasta yleisestä turvallisuudesta.
Uudistustyöhön on välttämätöntä tarttua silloin, kun piha on tullut käyttöikänsä päähän, esimerkiksi jos kantavat rakenteet ovat painuneet pahasti, pinnoitteet ovat rikkoutuneet tai kasvillisuus ikääntynyttä ja ränsistynyttä. Näin on esimerkiksi silloin, kun lahovaurioita saaneet suuret puut ovat vaarassa pudottaa painavia oksia tai kaatua kokonaan.
Puutarhasuunnittelija ja -neuvoja Marja Kärki valottaa asunto-osakeyhtiöiden pihaprojekteja ja kertoo, millaisissa tilanteissa taloyhtiöt usein tarvitsevat asiantuntijaa pihaprojektin tueksi.
”Kun pihan uudistamistarve on joiltain osin havaittu, on hyvä hetki tarkastella pihaa myös laajemmin. Salaojaremontit ja muut pihan rakenteiden avaamiset pakottavat taloyhtiöitä miettimään, miten piha korjataan ja kasvillisuus uudistetaan remontin jälkeen”
Marja Kärki ja listaa seikkoja, joihin kriittinen katse kannattaa suunnata:
- ovatko pihan perustukset edelleen kunnossa
- ovatko pintarakenteet tasaiset ja ehjät
- ovatko pihan kaadot kunnossa vai kerääntyykö johonkin hulevesiä
- ovatko leikkivälineet ehjiä ja turvallisia
- onko valaistus asianmukaista
- onko kasvillisuus riittävää ja elinvoimaista
- onko piha viihtyisä ja vastaako se asukkaiden toiveita
Muuttuva ympäristö
Ilmastonmuutos asettaa pihojen kestävyydelle uusia vaatimuksia, sillä mm. lisääntyvät sateet ja tulvariski ovat kasvaneet ja tulevat luultavasti edelleen kasvamaan. Lämpötilojen sahaaminen, jäätymisen ja sulamisen nopea vaihtelu, asettaa pintarakenteiden kestävyyden koetukselle.
Jos piha on jo ikääntynyt, on hyvä arvioida mm sitä, pystyykö piha vastaamaan uusiin riskeihin ja sään ääri-ilmiöihin. Rankkasateiden lisääntyminen edellyttää hulevesien entistä tehokkaampaa hallintaa, jotta kerääntyvä kosteus ei uhkaa kiinteistön kuntoa.
Hulevesien hallinnassa kasvillisuudella on suuri merkitys. Kasvillisuus imee ja haihduttaa vettä, jolloin viemäreihin valuvaa huleveden määrää saadaan luonnollisella tavalla vähennettyä ja veden luontainen kiertokulku on turvattu. Tässä auttavat varta vasten vesien käsittelyyn suunnitellut imeytys- tai viivytysalueet, jotka ovat kasvava, ekologinen trendi. Alueille valitut kasvit selviävät tarvittaessa kuivissa oloissa, mutta pystyvät tehokkaasti imemään vettä silloin, kun sitä on tarjolla liikaakin. Kasvit samalla maisemoivat imeytysalueen, jolloin se liittyy muuhun pihaan luontevasti.
Kestävä ja elinvoimainen kasvillisuus
Kasvillisuus vaikuttaa merkittävästi pihojen toiminnallisuuteen ja ilmeeseen. Kasvit menestyvät ja kasvavat pitkäikäisiksi, kun istutetaan sellaisia kasveja, jotka viihtyvät kasvupaikan olosuhteissa. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota kasvualustojen laatuun ja kokoon, jotta myös suuret puut ja niiden juuret voisivat mahdollisimman hyvin mahdollisimman pitkään.
Suuriksi kasvavia puita kannattaa aina istuttaa, jos ne pihoille mahtuvat. Sen lisäksi, että ne tuovat viihtyisyyttä, ne tasaavat sään vaikutuksia suojaamalla paahteelta ja vaimentamalla tuulta. Ne suojaavat kaupunkitulvilta ottamalla vastaan rankkasateen ja hidastamalla veden laskeutumista maahan. Näin ne hankkivat lisäaikaa sade- ja hulevesien imeytymiselle, jolloin lätäköityminen vähenee.
Puut ja muu kasvillisuus vaikuttavat suuresti tontin pienilmastoon, joten niitä kannattaa ehdottomasti istuttaa mahdollisuuksien mukaan runsaasti ja mielellään eri kasvisuvuista. Monilajisuus tuo kasvillisuudelle lisää kestävyyttä silloin, kun kasvitaudit tai tuholaiset uhkaavat. Se johtuu siitä, että eri kasvisuvuilla on erilaiset tautiherkkyydet tai alttiudet eri tuholaisille, jotka harvoin iskevät yhtä aikaa. Ilmastonmuutoksen ennustetaan nostavan kasvillisuuden vastustuskyvyn entistä tärkeämpään osaan.
Monilajinen ja eri kokoinen kasvillisuus suosii myös luonnon omia torjuntakeinoja. Esimerkiksi puut tarjoavat suoja- tai pesäpaikkoja linnuille, jotka syöttävät kirvat ja muut tuholaiset poikasilleen.
Miten saada projekti käyntiin?
”Kun taloyhtiön yhteispiha kaipaa syystä tai toisesta uudistamista, voivat hyvät neuvot olla tarpeen. Taloyhtiöiden hallituksilla on yleensä pihaprojektin karkeat tavoitteet selvillä, mutta ei kokonaiskäsitystä siitä, mitä kaikkea pitäisi ottaa projektin suunnittelussa huomioon”, kertoo Marja Kärki.
Puutarhasuunnittelijan neuvontakäynti on hyvä tapa aloittaa, sillä asiantuntijan näkemykset selventävät, mistä kannattaa aloittaa, missä laajuudessa pihan uudistamista tarvitaan ja mitä kannattaa säilyttää.
”Ehjää, käyttökelpoista ja elinvoimaista ei kannata poistaa, vaan hyödyntää olemassa olevaa niin paljon kuin se on mahdollista”.
Hyvällä suunnittelulla pihaprojekti muodostuu sekä ekonomiseksi että ekologiseksi, lopputuloksena asukkaita palveleva yhteispiha.
