Puutarha siirtyy kasvusta lepokauteen – tee ainakin nämä syyspuuhat
Luonto kulkee omassa aikataulussaan, johon me ihmiset väistämättä sopeudumme. Syksyyn liittyy haikeutta, vanhan loppua ja uuden alkua. Oma mieli ajastuu luonnon kiertoon puuhailemalla pihalla, kukin omalla tyylilään.
Kun yksi nuolee nurkat huolella järjestykseen, pesee lapiot ja järjestelee tarvikkeet jämptisti varastoon, toinen puuhailee meditatiivisesti niitä näitä. Kuulutpa kumpaan ryhmään tahansa tai johonkin siltä väliltä, hoida ainakin nämä syystoimet joinakin kauniina syyspäivinä:
1. Nurmikko kasvaa pitkälle syksyyn. Leikkaa sitä myös syksyllä niin, että se jää napakan lyhyeksi talven ajaksi. Lyhyestä nurmesta on helppo haravoida ainakin suurimmat lehdet pois. Isosta lehtimassasta jää niiden litistyessä nurmen pintaan tiivis matto. Sen alla lisääntyvät homeet ja jäätymisvauriot.
Laiska haravoija pääsee vähemmällä, jos osa lehdistä silputaan ruohonleikkurilla ja jätetään maatumaan paikoilleen. Syksyn ja talven aikana hajottajat ja kastemadot tekevät suuren osan työstä. Lehtisilppua ei saa olla kuitenkaan tukahduttavan paksuna kerroksena.
Jos tontilla on paljon lehtipuita tai isolehtisiä puita, kuten vaahteroita, kannattaa osa syksyn lehdistä ensin haravoida. Helpoimmin se käy, kun haravointiin ryhdytään ennen kuin lehdet kastuvat painaviksi sateiden myötä.
Jos lehdet voi kompostoida tontilla, ravinteet saadaan näppärästi hyötykäyttöön paikan päällä. Ei tarvita vaivalloista puutarhajätteen kuljettelua ja selviydytään vähemmälllä lannoittamisella ja uutta multaakin tarvitaan vähemmän.
2. Hedelmäpuut, erityisesti omena- ja luumupuut, tuottavat joskus ruttuisia muumiohedelmiä. Kerää sairaat hedelmät puusta ja maasta hävitettäväksi. Älä laita niitä ainakaan puutarhajätekompostiin, sillä itiöt saattavat säilyä lisääntymiskelpoisina.
Puutarhaan talvehtimaan jääneet muumiohedelmät varmistavat, että tauti leviää ensi vuonnakin.
Maasta kannattaa kerätä myös muut pudokkaat pois, sillä ne houkuttelevat tuhoeläimiä, kuten jyrsijjöitä.
3. Talvisuojausta saattavat kaivata uudet havupuuistutukset tai talvenarat lajit, kuten ryhmäruusut. Aseta suojat paikoilleen vasta, kun (tai jos) maa routaantuu.
Havupuiden ja -pensaiden talvisuojauksella tarkoitetaan yleensä varjostamista, jolla tavoitellaan tuulen ja auringon kuivattavalta vaikutukselta suojaamista. Talvi ja jäätynyt maa merkitsevät havuille suurta kuivuutta, sillä jäätyneestä maasta ne eivät saa imettyä kosteutta, vaikka lehvästö haihduttaa kuitenkin koko talven ajan. Havukasvin suojausta ei levitetä suoraan kasvin oksille, vaan sille rakennetaan tukikehikko maan ollessa vielä sula. Kun maa jäätyy, levitetään hengittävä suojakangas tuen päälle. Katso ohje tästä.
Ryhmäruusut ja arat perennat suojataan helposti kuivalla turpeella. Lehtikerros päällimmäisenä suojaa turvetta kastumiselta, vaikka kokonaan turpeen kastumista ei voi välttää. Myös havunoksat ja lumi, jos sitä saadaan, ovat hyviä suojia. Myös pakkaspeite on kätevä, sillä sen alla esim lehtikerrokset pysyvät paremmin kuivina. Suojat levitetään paikoilleen vasta kun maa jäätyy. Liian aikainen suojaaminen hautoo lämpöä ja kosteutta kasvin tyvelle, joka ei ole eduksi kasvin hyvinvoinnille.
Suojaukset poistetaan ja ylimääräiset turpeet levitellään kasvin tyveltä laajemmalle viimeistään keväällä roudan sulaessa.
4. Perennat voit pääsääntöisesti jättää talvehtimaan itsekseen. Paikoilleen lakastuva lehdistö suojaa juuristoa ja peittyy keväällä uuden kasvun alettua. Kuinka helppoa!
Monien perennojen kukkavanat kuivuvat paikoilleen ja levittävät siemenensä vasta talvella. Nämä talventörröttäjät elävöittävät talvista puutarhaa ja ovat tärkeitä tunnelman luojia.
Mutta jos perennapenkissä on monivuotisia rikkaruohoja, kannattaa ne kitkeä nyt. Keväinen kasvuinto saa ne kukoistamaan entistä suurempina ja kitkentä on entistä vaikeampaa.
5. Kasvimaa kannattaa kunnostaa jo syksyllä kevättä varten. Yksivuotiset kasvinrippeet voi kääntää maahan tai silputa kasvimaan päälle maatumaan itsekseen. Kasvimaan kääntämistä ei läheskään aina tarvita lainkaan, vaan maa paranee luontaisesti pinnalle levitetyn, maatuvan kerroksen kautta. Pintaan voi levittää ruohonleikkuusta kerääntynyttä nurmisilppua. Monivuotiset kasvit, joiden ei enää toivota kasvavan, poistetaan kuitenkin juurineen.
Tarvittaessa kalkitaan ja lannoitetaan ennen katteiden, esim. nurmisilpun levittämistä. Maan pinta jätetään rouheaksi, jotta sadevesi imeytyy siihen. Jäätyessään maan mururakenne paranee.
Lue lisää maalajeista ja maanparannuksesta
Jos teet kylvöjä jo syksyllä, kannattaa merkitä rivit, jotta niitä ei keväällä tule sotkeneeksi ja muistuttamaan, mitä on kylvetty minnekin.
Jos kasvimaalle on istutettu syksyllä juurtumaan esim valkosipulia, kannattaa rivistö peittää lehtikatteella tms. Kevyt peittely pitää maan sulana hieman pidempään ja juurtuminen jatkuu myöhempään.
6. Talveta ruukkuistutukset, joissa on monivuotisia kasveja, kasvimaalla. Poista ruukku ja kaiva kasvi valeistutukseen maahan. Maan lämpö suojaa juuristoa talven ajan. Keväällä kasvi istutetaan uudelleen entistä hieman isompaan ruukkuun.
7. Somista talveksi puutarhasi syysvaloilla, talvisilla ruukkuistutuksilla kanervineen ja havuineen, kynttilälyhdyillä jne.
Kastele talven kausikasvi-istutuksia niin kauan kunnes multa jäätyy. Kasvit haihduttavat koko syksyn ajan ja kuivahtamaan päästessään ne menettävät kauneutensa.
8. Nauti siistitystä puutarhastasi myös talvella, sillä puutarhakausi jatkuu ympäri vuoden.
