Pitkäikäiset pallolaukat
Koristelaukkojen kukkapallot keinuvat kesätuulessa korkeiden kukkavanojensa päissä. Pallolaukat ovat joukkuepelaajia ja kasvavat täyteen loistoonsa yhdessä muiden kasvien kanssa. Yksinään ne eivät ole parhaimmillaan, vaan tarvitsevat kaverikasveja tyvelleen. Pallolaukkojen lehdistö on kaunis vain varhain keväällä, jolloin ne ovat kasvamassa ruusukkeeksi, mutta alkavat lakastua pian. Vieruskasvit piilottavat varhain rähjääntyvät lehdet ja ylläpitävät näin laukkojen hienostunutta tyyliä.
Istuta sipulit syksyllä, nauti kukista keväällä ja kesällä.
Näyttävä kukinta eri aikaan kukkivilla lajikkeilla
Koristelaukoista näyttävimpiä ovat jättilaukat (Allium giganteum) lajikkeineen. Parhaimmillaan niiden paksut varret kurkottavat yli metrin korkeuteen ja kasvattavat todella suuret pallot, joiden halkaisija on 15 cm tai jopa enemmän. Korkealle kurkottaminen vie aikaa, joten jättilaukat kukkivat pallolaukoista viimeisinä kesäkuun loppupuolella tai jopa heinäkuun alussa.
Jo toukokuussa ja kesäkuun alussa kukkivia, pienempiä palloja muodostavat suositut ukkolaukat (Allium aflatunence/hollandicum) lajikkeineen. Niidenkin kukkapallot ovat suuria, halkaisijaltaan 7-10 cm. Varret ovat jättilaukkoja jonkin verran sirompia ja matalampia, yleensä 60-90 cm korkeita.
Ukkolaukat lisääntyvät auliisti viihtyessään kasvupaikallaan. Uusia kasveja kehittyy sekä sivusipuleista että siementaimista. Siementaimen kukintaa saa tosin odottaa joitakin vuosia.
- Laukkojen kotiutumiselle ja viihtymiselle on tärkeää, että kasvualusta on läpäisevää. Märässä ja tiiviissä maassa talvehtiminen heikkenee eikä sivusipuleita muodostu.
Laukkojen suku
Laukkojen (Allium) sukuun kuuluvat koristelaukkojen lisäksi syötävät sipulimme kelta-, puna-, ja valkosipuli. Myös ruohosipulin kauniit kukkatupsut vihjaavat sen kuuluvan samaan Allium-sukuun.
Oikaisemme mutkat suoriksi ja kutsumme tässä jätti- ja ukkolaukkoja pallolaukoiksi niiden yhteisen kasvutavan vuoksi. Muitakin samantyylisiä laukkoja on myynnissä. Eri lajeilla ja lajikkeilla varsien pituus, kukinnon koko ja väritys vaihtelevat. Katso valikoimaa
Vaikka koristelaukat eivät syötäviä olekaan, on niissä hienoinen, sipulimainen tuoksu. Kenties siitä syystä jyrsijät ja kauriit usein ohittavat ne. Koristelaukat eivät kuitenkaan ihmisnenään tuoksu sipulisilta, vaan aromin saa esiin vasta kasvinosia murskattaessa.
Istuta muiden kasvien joukkoon
Pallolaukat kasvattavat keväällä kauniin lehtiruusukkeen. Leveät, kaartuvat, himmeät lehdet kuitenkin lakastuvat usein jo ennen kukinnan alkamista. Siksi pallolaukat kannattaa istuttaa muiden, kukkavanoja matalampien kasvien joukkoon. Ne piilottavat laukkojen lakastuvat lehdet katseilta, mutta pallot kurkottavat näyttävästi rinnalla kasvavien lajien ylle.
- Varsien pituuteen vaikuttavat lajikeominaisuuksien lisäksi kasvuolosuhteet, mm. valon määrä sekä kasvualustan ravinteikkuus ja kosteus. Vieruskasvit kannattaakin varmuuden vuoksi valita siten, että ne ovat selvästi matalampia kuin pallolaukat.
Sopivia pallolaukkojen kavereita ovat esimerkiksi mataloahkot tai keskikorkeat, isolehtiset perennat, kuten kuunliljat (Hosta), keijunkukat (Heuchera), rotkolemmikit (Brunnera), kurjenpolvet (Greanium), monet poimulehdet (Alchemilla) ja koristeheinät.
Myös matalat koristepensaat antavat laukoille tilaa loistaa. Niitä löytyy mm. happomarjoista (Berberis), pensasangervoista (Spiraea) ja pensashanhikeista (Dasiphora).
Näyttävä ja tyylikäs yhdistelmä muodostuu matalien vuorimäntyjen (Pinus) tai tuivioiden (Microbiota) ja pallolaukkojen yhdistelmästä. Syvän vihreät neulaset ja hillitty kasvutapa antavat upean taustan kukkapalloille ja piilottavat lehdet tehokkaasti.
Näyttävyyttä toisteisuudella ja huolellisella istutuksella
Pallolaukat ovat todellisia katseenkiinnittäjiä useamman sipulin ryhmissä, tiiviisti istutettuina. Niiden pyöreä muoto on voimakas elementti kasviryhmässä. Istutusryhmän tehoa voi lisätä toistamalla muutaman laukan ryhmiä ja saman värimaailman eri kasveja. Esimerkiksi sirot mirrinmintut (Nepeta) korostavat laukkojen selkeitä muotoja kuvassa alempana.
Ryhmän ympärille voi istuttaa puolikorkeaa kasvillisuutta peittämään katseelta laukkojen varhain lakastuvaa lehdistöä. Kun kukinta on ohi, siemenkodat pysyvät varsissa pitkään ja ovat nekin sieviä. Laukkojen väliin voi myös istuttaa yksivuotisia kausikukkia, sillä niiden matala juuristo ei häiritse syväjuurisia laukkoja.
- Suuret sipulit kaipaavat hieman tilaa ympärilleen, jotta sivusipulitkin saavat mahdollisuuden kasvaa. Jättilaukat voi istuttaa n. 35 cm välein ja ukkolaukat 20-30 cm:n välein. Koska sipulit ovat suuria, ne istutetaan myös syvään. Nyrkkisääntönä istutuskuoppa on 3 x sipulin korkeus. Se tarkoittaa, että esimerkiksi jättilaukat istutetaan 20-30 cm:n syvyyteen. Liian pintaan jätetyt sipulit kukkivat ja talvehtivat huonosti. Samoin käy, jos maa on kovin tiivis.
Tiheän tai rytmitetyn istutuksen vaihtoehtona laukat voi istuttaa harvakseltaan. Tämä istutusapa toimii erityisen hienosti yhdessä matalien, selkeälinjaisten pensaiden tai havukasvien kanssa. Sopivia lajeja voisivat olla esimerkiksi keijuangervot (Spiraea japonica ’Little Princess’) ja hidaskasvuiset kääpiövuorimännyt (Pinus mugo ’Pumilio’)
Kasvua kuin itsestään
Pallolaukat ovat todella helppohoitoisia, kunhan kasvupaikka on sopiva. Ukkolaukat ovat varmoja talvehtijoita. Jättilaukat ovat hieman arempia, mutta kokemukset niistäkin ovat hyviä. Kuohkea ja ravinteikas, multava maa edistää molempien talvehtimista. Jäteille voi antaa talveksi lisäsuojaa lehtikatteella ja havunoksilla. Myös vieruskasvit antavat luonnollista suojaa kylmää vastaan.
Molemmat laukkalajit lisääntyvät sekä sivusipuleista että siementämällä. Siementaimien kukkimista tosin saa odotella joitakin vuosia. Ellei siementaimia haluta, kukkavanat kannattaa poistaa ennen siementen kypsymistä.
Kevätlannoitus kasvun alettua ja maan kattaminen myöhemmin kesällä esimerkiksi ruohonleikkuujätteellä pitävät maan kasvukuntoa yllä.