Kirsin villipuutarhassa viihdytään

Minulle on vuosien varrella kertynyt puutarha-alalta kokemusta monenlaisista tehtävistä. Muhevaisessakin olen työskennellyt muutamaan otteeseen ja nyt olen ”paluumuuttajana”, jossa työskentelen perenna-asiantuntijana.

Olemme pitkän linjan koiraharrastajia, nytkin pihalla juoksee viisi englanninkääpiöterrieriä ja pari eläkkeellä olevaa borderterrieriä. Niinpä puuhaa riittää ja erilaisten projektien annetaan elää omaa elämäänsä. Kyllä ne siitä edistyvät.

Kirsi Saastamoinen, puutarhuri

Uuteen kotiin

Muutimme noin vuosi sitten tähän uuteen kotiin keskiselle Uudellemaalle. Sijainti on kannaltamme loistava, sillä koirien vuoksi halusimme rauhallisen ympäristön, jossa naapurit eivät häiriinny meistä emmekä me heistä. Koiralaumahan antaa toisinaan kuulua olemassaolostaan. Tonttimme sijaitsee lähellä palveluita mutta on silti luonnon rauhassa joen äärellä. Rannassa on ränsistynyt saunamökki ja ylempänä vanha mummonmökki, joille emme vielä ole tehneet mitään. Asuintalomme on peruskorjattu hirsitalo, joten saatoimme muuttaa sisään ilman suuria remontteja.

Villiintynyt puutarha

Tontti on suuri ja sillä on joskus sijainnut pieni kauppapuutarhakin. Tuolta ajalta ovat peräisin monet puutarhan peruskasvit, mm 12 omenapuuta. Raparperi on valtava ja marjapensaita on moneen lähtöön. Tämä on todellinen vanhan ajan puutarha, jossa hyötytarha on ollut keskiössä.

Omenankukka-aikaan puutarhamme oli uskomattoman hurmaava. Omenankukat ovat mielestäni aivan yhtä upeita kuin nykyisin suosiota saavuttaneiden koristekirsikoiden kukat. Emme vain aina osaa arvostaa kauneutta, johon silmämme on tottunut, vaan haemme eksoottisempia kokemuksia.

Toiveissamme ollutta rauhallista ympäristöä lisää se, että tien puolella on komea kuusirivistö. Kuuset eivät varsinaisesti muodosta aitaa, vaan ovat olleet alun perin muotoon leikattuja. Leikkaamiset ovat kuitenkin unohtuneet jo kauan sitten. Kuuset ovat kasvaneet korkeiksi, mutta ovat silti edelleen hyväkuntoisia ja tuuheita alhaalta asti. Se johtuu siitä, että ne on istutettu sopivan harvakseltaan ja niillä on ollut tilaa kasvaa. Aitatiheyteen istutettuina ne olisivat jo väistämättä ränsistyneet.

Puutarhaunelmia

Tällä tontilla ovat ainekset kaikkeen siihen, mitä asumiselta toivomme. Asuminen ei saa mielestämme olla suorittamista, sillä elää ja rentoutuakin pitää ehtiä. Siksipä tietty helppohoitoisuus on tavoitelistamme kärkipäässä. Luonnonmukaisuus ja vähän villiintynyt puutarha sopii meille hyvin.

Helppohoitoisuus merkitsee meille ennen kaikkea kahta asiaa. Ensiksi, että leikattavaa nurmikkoa on mahdollisimman vähän. Nurmikkoa pidetään usein itsestään selvänä osana puutarhaa, mutta tosiasiassa se on eniten työtä teettävä pihan alue ja kovin monotoninen. Nurmikon perässä eivät pörrit lennä eivätkä perhoset lepata.  Ja toiseksi, ne kasvit saavat olla ja levitä, jotka puutarhassamme viihtyvät. Sellaiset kasvit kasvavat itsekseen, vähäisellä hoivaamisella.

Emme halua tuoda tänne väkisin omia ”lempikasvejamme” miettimättä sitä, ovatko kasvuolosuhteet sellaisia, että niillä olisi menestymisen edellytyksiä. Kasvien täytyy viihtyä, jotta ne kasvaisivat kauniina. Ja toisin päin – kaikki kasvit ovat kauniita silloin kun niillä on sellaiset olosuhteet, että ne voivat hyvin ja saavat kasvaa lajilleen tyypillisesti.

Tarkkailemme aluksi uteliaina puutarhaamme

Olemme tänä ensimmäisenä kesänä halunneet jäädä tutustumaan puutarhaamme ennen varsinaisia muutostöitä. Kaadoimme ainoastaan kaksi suurta kuusta, jotka hallitsivat pihanäkymää liiaksi. Halusimme rauhassa katsoa, millaisia kasveja siellä on ja miten piha elää kesän edetessä. Ratkaisu osoittautui hyväksi, sillä totta kai teimme jo aivan aluksi suunnitelmia puutarhan varalle. Mutta ne ovat jo kesän edetessä moneen kertaan muuttuneet.

Iloisena yllätyksenä tontilla on luontainen paikka kuivalle kukkakedolle. Pienellä karsimisella ja kukkakylvöillä aiomme lisätä sen lajikkeistoa. Akileijoja kasvaa siellä täällä ja ne risteytyvät helposti keskenään. Siksi niissä riittää värikylläisyyttä ja tämän tästä putkahtaa esiin jotain uutta.

Puutarhurina arvostan kivoja kasvivalintoja, joita aiemmat omistajat ovat tehneet. Niissä näkyy, että täällä on asunut kasveja tuntevia ihmisiä. Aiomme freesata vanhoja istutuksia olemassa olevia kasveja säästäen. Ja joen törmältä raivaamme pensaikkoa näkymien avartamiseksi.

Perennapenkit ovat valloittaneet nykyisin suuremman alan kuin mitä niille on alun perin perustettu. Ukonkellot, kuunliljat ja vuorenkilvet kukoistavat kasvupaikoillaan ja ovat levittäytyneet laajoiksi. Ne viihtyvät niin hyvin, etteivät edes vuohenputket mahdu niiden joukkoon. Tällaisia itse itsenä hoitavia kasveja arvostamme ja vaalimme täällä.

Vanhasta pihastakin tarttui jotain mukaan

Kaipaan erityisesti vanhasta pihastamme lukuisia erilaisia havukasveja. Hemlokki kasvaa siellä erityisen kauniina ja sitä jäi ikävä. Havukasveja aiomme tännekin aikanaan hankia. Ollakseen kiinnostava, puutarha tarvitsee ikivihreänsä. Mutta mukaamme otimme aarteemme, entisen työkaverini itse risteyttämät alppiruusut. Niiden siirto onnistui hyvin, sen näemme jo nyt. Nämä rodot ovat meille rakkaita erityisesti niiden uniikkiuden tähden. Näitä ei saa mistään lisää. Siksi iloitsemme niiden tämän vuotisesta kasvusta. Niiden ympärille onkin mukava suunnitella puutarhamme kohennukset ja uudet kasvivalinnat.