Kaunis puutarha kaikkina vuodenaikoina
Kesä on puutarhakauden keskiössä ja siihen luonnollisesti panostetaan – silloinhan pihaelämää eniten vietetään. Puutarhan suunnittelussa on kuitenkin syytä miettiä myös sitä, miltä se näyttää muinakin vuodenaikoina, sillä meillä kasvukausi on lopulta aika lyhyt.
Parhaimmillaan puutarha suunnitellaan kaikkien käyttäjiensä tarpeisiin ja heidän mieltymyksensä huomioon ottaen. Puutarha on asumisen tärkeä elementti myös sellaisina vuodenaikoina, jolloin siellä ei varsinaisesti oleskella – ja silloin, kun säät meitä koettelevat eivätkä houkuttele ulos. Hyvin suunniteltu puutarha on esteettinen ja kiinnostava osa kotia silloinkin, kun luonto on paljaimmillaan ja lehdet puista karisseet.
Sisääntulo on yksi esimerkki siitä, missä vuodenaikojen vaihtelu kannattaa erityisesti huomioida. Jo portilta avautuvalle näkymälle ja reitille ulko-ovelle kannattaa uhrata ajatuksia, sillä ne luovat ensivaikutelman puutarhasta ja virittävät pihan tunnelmaan. Ja onhan se myös talonväen jokapäiväinen kulkuväylä, jonka toivoisi tuovan hyvän mielen aina kotiin saavuttaessa.
Sisäänkäynti taloon voi olla epäsuorasti esimerkiksi talon sivulla, jolloin reitti pääovelle ei ole vierailijalle aivan selvä. Samoin jos polku haarautuu tai talossa on useita ovia, voi olla tarpeellista korostaa reittivalintaa esimerkiksi reunuskasvillisuudella, kivetyksen värillä tai kuvioinnilla. Pääovea voi myös korostaa näyttävillä ruukkuistutuksilla.
Ota pihasuunnittelijan vinkit talteen tai jos tarvitset apua, anna asiantuntijamme auttaa
Muhevaisen puutarhasuunnittelija Marja Kärki valottaa, miten suunnitellaan
koko vuoden kaunis puutarha:
Miten vuodenaikojen huomioiminen näkyy suunnittelussa?
Kasvivalinnat ja kasvien sijoittelu ovat keskiössä, kun vuodenaikojen vaihtelu halutaan huomioida pihan suunnittelussa, kertoo hortonomi Marja Kärki.
Se tarkoittaa sitä, että jokaiseen vuodenaikaan valitaan vähintään yksi näyttävä kasvi sesongin tähdeksi. Kasvivalinnat pitkälti määrittelevät sen, miten eri vuodenajat tulevat esiin. Suunnittelussa huomioidaan mm. näkymälinjat eri vuodenaikoina ikkunoista pihalle. Näkymät ovat merkityksellisiä etenkin kylminä vuodenaikoina, jolloin varsinainen pihaelämä on vähäisempää. Parhaimmillaan näkymät tuovat luonnon lähelle ikkunastakin katseltuna, rauhoittavat mieltä ja miellyttävät silmää – mutta tuovat myös yksityisyyttä. Puista putoavat lehdet avaavat yllättävän paljon näkymiä naapurista tai kadulta pihaan ja taloon.
Yksi tapa suunnittelussa on valita mahdollisimman monesta eri kasvityypistä monia eri lajeja ja eri kokoiseksi kasvavia lajeja ja lajikkeita. Monipuoliset kasvivalinnat tuovat kuin itsestään runsautta, ne rakentavat kerroksellisuutta sekä lisäävät monimuotoisuutta ja kiinnostavuutta. Tarvitaan siis puita, lehtipensaita, havukasveja ja köynnöksiä, maanpeitekasveja ja monivuotisia kukkia eli perennoja. Kevättä edistetään varhaisilla sipulikukilla, suvea sulostutetaan istuttamalla kesäkukkia ja pihakautta pidennetään syksyn värikkäillä ruukkuistutuksilla. Jo näillä päästään pitkälle.
Istutusalueen kokonaisuus hahmotellaan ennen kasvilajien valitsemista, taustoittaaa suunnittelija työtään.
Kasvien sijoittelulla istutusalueille on suuri merkitys lopputulokseen. Istutusten selkärangaksi valitaan puita ja korkeita pensaita, kerroksellisuutta luodaan alle istutetuilla matalammilla pensailla, köynnöksillä, korkeilla koristeheinillä ja eri aikaan kukkivilla perennoilla eli monivuotisilla kukilla. Näistä muodostuu näyttävä kokonaisuus, jonka eri kerroksissa on aina jotain ihailtavaa.
Monilajisuus lisää luonnon elonkirjoa ja tarjoaa linnuille, hyönteisille ja piennisäkkäille ruokaa, suojaa ja pesäaineksia. Monimuotoisena puutarha on vastustuskykyisempi kasvitauteja ja tuholaisia vastaan kuin harvalajiset pihat. Jos aihe kiinnostaa, lue tästä lisää
Puutarha suunnitellaan asukkaille
Asukkaiden oman vuodenkierron mukaan suunnitellaan puutarhan tähtihetket ja valitaan katseenvangitsijat. Jos esimerkiksi asukkaat viettävät keskikesän aina mökillä, keskitytään kukkijoiden valinnassa muina aikoina kukkiviin lajeihin. Tai jos halutaan monipuolisesti omaa satoa, voi keittiöpuutarhan tai hedelmätarhan lisäksi tai sijaan sekoittaa trendikkäästi hyötykasvit koristekasvien lomaan.
Värejä ja värikkäitä muotoja
Vaikka kukkivat kasvit ovat suosittuja ja usein tavoitellaankin jotain kukkivaa koko kasvukauden ajaksi, on erilaisilla lehtiväreillä suuri merkitys pihan visuaalisuudessa. Niiden avulla luodaan kontrasteja puutarhan pääväriin vihreään, jota sitäkin on onneksi montaa eri sävyä. Vaaleilla väreillä tuodaan valoa varjoisaan nurkkaukseen tai kevennetään tummaa havuryhmää. Tummat lehdet korostavat vaalea- tai kirjavalehtisiä lajeja. Kun joukkoon valitaan kasveja, joilla on keskenään erimuotoiset lehdet ja erilaiset kasvutavat, tuovat ne istutusryhmiin lisää kiinnostavuutta ja runsaasti yksityiskohtia.
Värikäslehtisiä pensaita kannattaa etsiä mm. näistä ryhmistä:
- japaninvaahterat, Acer palmatum
- happomarjat, Berberis
- kanukat, Cornus
- peruukkipensaat, Cotinus
- hopeapensas, Elaeagnus
- heisiangervot, Physocarpus
- mustaluumu, Prunus cistena
- pajut, Salix (esim. villapaju Salix lanata, hakuropaju Salix integra ’Alba Maculata’)
- mustaselja, Sambucus nigra (esim. ’Black Lace’)
Värikäslehtisiä puita löytyy mm. näistä:
- vaahterat, Acer (esim. hurme- ja kirjovaahterat)
- pyökit, Fagus
- tummalehtiset koristeomenapuut, Malus
- purppuratuomi, Prunus padus ’Colorata’
- rungollinen hakuropaju (Salix integra ’Alba Maculata’)
Kelta-, hopea- tai sinineulasisia havukasveja voi valita mm. näistä ryhmistä:
- pihdoista, Abies (esim. harmaapihta)
- hernesypresseistä, Chamaecyparis (harmaa- ja keltaneulasisia)
- katajista, Juniperus (kelta-, hopea- ja sinineulasisia)
- männyistä, Pinus (esim. kelta- ja hopeaneulasisia)
- kuusista, Picea (hopea- ja keltaneulasisia lajikkeita)
- marjakuusista, Taxus (esim. keltaneulasisia lajikkeita)
- hibatuija, Thujopsis dolobrata (koristeellisen valkeat lehtien alapinnat)
Havukasvit ovat mainettaan monimuotoisempia ja monivärisempiä lajeja. Niiden erivärisiä muotoja hyödynnetään aivan liian vähän kotipuutarhoissa. Talviseen ilmeeseen saadaan huimasti lisää sävyjä, kun käytetään vihreiden havukasvien lisäksi muitakin värejä. Lue havukasvien merkityksestä lisää
Kohokohtia eri vuodenaikoihin
Katso alla olevista listauksista esimerkkejä eri vuodenaikoihin kohokohtiaan viettävistä kasveista. Mutta kun teet kasvivalintoja, ota aina huomioon kasvien kasvupaikkavaatimukset. Kun kasvisi viihtyvät niissä olosuhteissa, joihin ne on istutettu, ne kukoistavat ja saat pitkäikäiset ja kauniisti kasvavat istutukset.
Syksyn värejä
Hienon syysvärityksen saavat esimerkiksi:
- vaahterat, Acer
- katsura, Cercidiphyllum
- rusokirsikka, Prunus sargentii
- japaninpihlaja, Sorbus commixta
- tuurenpihlaja, Sorbus ’Dodong’
- lehtikuuset, Larix
- kiinanpunapuu, Metasequoia
- neidonhiuspuu, Ginkgo
- koristearonia, Aronia prunifolia
- palle-, euroopan- ja kirsikkasorvarinpensaat, Euonymus
- höyhenpensaat, Fothergilla
- puistoatsaleat, Rhododendron
- koivuangervot, Spiraea betulifolia
Ruskan värit
Ruskan voimakkuus vaihtelee eri vuosina. Siihen vaikuttavat mm. kesän säät. Sateinen kesä enteilee laimeampia syyvärejä ja aurinkoinen ja lämmin kesä voimakkaampaa leiskuntaa. Jos vielä syksy on kuulas ja sopivasti kylmenevä, väriloisto pääsee valloilleen päivien lyhenemisen myötä.
Kasvupaikkakin vaikuttaa ruskan voimakkuuteen. Kovin suojainen paikka suojaa myös syksyn kylmän henkäykseltä ja hillitsee syysvärien ilmaantumista niilläkin lajeilla, jotka hieman avoimemmalla paikalla värittyvät auliisti syysasuunsa.
Syksyn näyttäviä marjoja tai hedelmistöjä:
- mongolianvaahtera (Acer ssp. ginnala), punaiset lenninsiivelliset siemenet säilyvät puussa pitkään
- alppi- ja kiinankärhöt (Clematis), näyttävät, pitkäkarvaiset siemenpallot
- sorvarinpensaat (Euonymus), värikkäät ja eksoottisetkin siemenkodat
- humala (Humulus), koristeelliset, käpymäiset emikukinnot
- koristeomenapuut (Malus), pikku omenat upeissa väreissä
- sumakit (Rhus), tummat kukkatähkät
- pensasruusut (Rosa), kiulukat
- pihlajat (Sorbus) marjatertut
- lumimarjat (Symphoricarpos) valkeat marjat hehkuvat pimenevissä illoissa
Talven kohottajat
Talvellakin vihreää:
- kuuset, männyt, marjakuuset, katajat ja tuijat, myös pienikasvuisia lajikkeita on runsaasti saatavilla
- isoille pihoille makedonianmänty (Pinus peuce), douglaskuusi (Pseudotsuga), metsämänty (Pinus sylvestris)
- orjanlaakerit (Ilex)
- mahoniat (Mahonia)
- alppiruusut (Rhododendron)
- marjakuuset (Taxus)
- hemlokit (Tsuga)
Talventörröttäjiä:
- jaloangervot (Astilbe)
- punahatut ((Echinacea)
- sinipallo-ohdakkeet (Echinops)
- kurjenmiekat (Iris)
- mesiangervot (Filipendula)
- monet heinät, kuten kastikat (Calamagrostis)
- unikoiden (Papaver) siemenkodat)
Kaunisversoisia pensaita:
- peikonpähkinä (Corylus avellana ’Contorta’)
- kanukat (Cornus)
Hienoja puiden talvimuotoja (M) tai kauniita runkoja (R):
- vaahterat, Acer (M), Acer griseum (R)
- koivut, Betula (R)
- lehtikuuset, Larix (M)
- tuohituomi, Prunus maackii (R)
- tiibetinkirsikka, Prunus serrulata (R)
- tammi, Quercus (M)
Kevään tuojia
Kevään varhaisimmat heräilijät hyödyntävät ensimmäisiä sulapaikkoja ja lämpimiä tuulahduksia. Ne sietävät yleensä hyvin alkavalle keväälle tyypillisiä lämpötilojen heilahteluja.
- sipulikukat (muista istuttaa ne syksyllä), esim. tulppaanit, narsissit, krookukset, lumikellot, kevättähdet, kirjopikarililjat…
- perennojen varhaisia kukkijoita, mm. valko-, sini- ja hämyvuokot (Anemone), rotkolemmikit (Brunnera), kevätvuohenjuuri (Doronicum), jouluruusut (Helleborus), kevätkaihonkukat (Omphalodes), kylmänkukat (Pulsatilla), esikot (Primula), sammalleimut (Phlox subulata), perhosorvokit (Viola sororia)
- pensaiden varhaiset kukkijat, kuten tuomipihlajat (Amelanchier), taikapähkinä (Hamamelis), onnenpensas (Forsythia), höyhenpensas (Fothergilla), magnoliat (Magnolia), alppiruusut ja atsaleat (Rhododendron), pajut (Salix), norjanangervo (Spiraea ’Grefsheim’)
- puista osa puhkaisee lehtensä huomiota herättävästi, kuten vaahterat (Acer), siro- ja rusotuomipihlaja (Amelanchier), katsura (Cercidiphyllum), rusokirsikka (Prunus sagentii), lehtikuuset (Larix)
Kesäkukkijoita
Alku- ja keskikesän kukintaa:
- perennoista kärsämöt (Achillea), akileijat (Aquilegia), asterit (Aster), tähtiputket (Astrantia), kellokukat (Campanula), ritarinkannukset (Delphinium), neilikat (Dianthus), kurjenpolvet (Geranium), päivänliljat (Hemerovallis), kurjenmiekat (Iris), päivänkakkarat (Leucanthemum), unikot (Papaver)…
- pensaista esim. aroniat (Aronia), hernepensaat (Caragana), nietospensaat (Deutzia), kuusamat (Lonicera) ja kellokuusamat (Kolkwitsia), pallohortensiat (Hydrangea arborescens), jasmikkeet (Philadelphus), heisiangervot (Physocarpus), koivuangervot (Spiraea betulifolia), japaninangervot (Spiraea japonica), syreenit (Syringa), pensasruusut (Rosa)…
- puiden näyttävät kukkijat, kuten hedelmäpuut ja koristeomenapuut (Malus), helmi- ja ruusuorapihlajat (Crataegus), pihlajat (Sorbus, Aria, Hedlundia)…
Loppukesän ja alkusyksyn kukintaa:
- perennoista syysvuokot (Anemone ym.), sinipallo-ohdakkeet (Echinops), punahatut (Echinacea), syyspäivänhatut (Rudbeckia), syyshohdekukat (Helenium), syyskaunosilmät (Coreopsis), syysasterit (Aster novi-belgii ym.)…
- pensaista pensashanhikit (Dasiphora), japanin- ja syyshortensiat (Hydrangea)
- koristeheinistä monet korkeaksi kasvavat lajit muodostavat hienot tähkäkukinnot, jotka säilyvät korsissa pitkälle talveen, esim. kastikat, (Calamagrostis), siniheinät (Molinia), rantavehnä (Leymus)…
Valaistus kauniisti ja vastuullisesti
Pitkä pimeys edellyttää toimivaa valaistusta jo ihan turvallisuuden vuoksi. Valo kannattaa suunnata kulkuväylille koko pihan valaisemisen sijaan ja pitää päällä silloin, kun valoa tarvitaan ja sammuttaa ainakin osa yövaloista silloin, kun niitä ei tarvita.
Kasvukauden aikainen valo on tutkimusten mukaan haitallista mm. pölyttäjien ravinnonhankinnalle ja suunnistamiselle. Maltillinen valaistus pimenevissä kesäilloissa on siis myös ekoteko luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Valoilla voi silti tunnelmoida ja korostaa joitakin puutarhan yksityiskohtia. Muutaman katseenvangitsijan valaiseminen tuo syvyyttä ja sävyjä pimeään puutarhaan, mutta ei häiritse luonnon eläimiä yhtä paljon kuin jatkuva täysvalaistus.
Luo kriittinen silmäys pihaan
Katso puutarhaasi eri vuodenaikoina arvioiden, kuin ulkopuolisin silmin. Saatat havaita kohtia, joihin kaipaat näkösuojaa tai monipuolisempaa katsottavaa, kenties lisää valoa tai ryhtiä istutuksiin. Erityisen tärkeää on silmäillä puutarhaa talvella, jolloin se on paljaimmillaan. Jos sen ilme on laimea tai jopa valju, siellä saattaisi olla tilausta havuille ja muille ikivihreille kasveille.
Tee muistiinpanoja havainnoistasi. Niistä on suuri apu, kun ryhdyt hankkimaan kasveja. Taimikaupoilla tavoitteet ja tontin olosuhteet helposti unohtuvat, kun tarjolla on lukematon määrä vaihtoehtoja ja kaikenlaista kaunista.
Kasveja ja kasvitietoutta löydät nettisivuiltamme Tuotteet-kategoriasta
Jos tarvitset apua , anna ammattilaisen auttaa. Ota yhteys tästä