No-dig-menetelmä, kaivamatta valmis kukkapenkki
Maanparannus luontoa jäljitellen on kustannustehokas tapa parantaa maata. Sen idea on käyttää kaikki puutarhajäte tontilla, joten kompostointi on no-dig -menetelmän ydintä. Kun maan pintaa ei rikota, ei myöskään kaivamalla häiritä maan eliöstöä. Hyvät maabakteerit, sienirihmastot, lierot ja muut maaeliöt viihtyvät ja siirtyvät hyvin maakerroksissa.
Perustamisvaiheessa no-dig -penkkiin laitettavan aineksen ei suinkaan tarvitse olla kokonaan kompostoitua jätettä. Kasvualustan pohjalle sopivat oksat ja maahan tippuneet lehdet sellaisenaan.
Maata kaivamatta voi tehdä hyvän kasvualustan kahdella tavalla. Jos on aikaa antaa penkin tekeytyä, siihen voi käyttää runsaasti maatumatontakin puutarhajätettä ja karkeita ainesosia. Mutta saat kasvualustan tarvittaessa valmiiksi nopeastikin, jos käytät siihen runsaasti valmista kompostia ja uutta puutarhamultaa.
Tapa 1, kun aikaa on:
Tee näin:
- Kitke aluksi korkeat rikkakasvit, esimerkiksi puiden vesat.
- Peitä maa muutaman sentin paksuisella kerroksella sanomalehteä, pintakäsittelemätöntä pahvia tai tiiviiksi pakkautuvia vaahteran lehtiä tms. Tiivis kerros estää maahan jääneiden rikkakasvien kasvuun lähdön.
- Lisää päälle 20-30 cm:n kerros oksia, keppejä, risuja ja muuta karkeaa puutarhajätettä.
- Peitä karkea puutarhajae hienojakoisemmalla kasvijätteellä, kompostilla tai vanhalla mullalla, joka solahtaa karkean aineksen joukkoon. Tähän tarkoitukseen sopii mm. ruohonleikkuujäte tai kuivuneet rikkakasvit. Niiden tarkoitus on tuoda ravinteita istutusalustaan. Älä lisää rikkakasvien elävää juuristoa, joka saattaa alkaa kasvaa ja levitä. Ne voi ensin mädättää esimerkiksi jätesäkissä ja käyttää, kun ne ovat kuolleet.
- Käytä yllä mainittuja eloperäistä aineksia niin paljon, että koko penkistä tulee n. puolen metrin korkuinen.
- Peitä penkki vielä muutaman sentin paksuisella multakerroksella ja kata kokonaan vielä heinäsilpulla, oljilla tms.
- Jätä penkki tekeytymään. Se painuu, joten penkkiä voi parannella myöhemmin ennen kuin istutuksiin seuraavana vuonna päästään.
Kuvan kerrokset:
- Maan pinta (nurmikko)
- Pintakäsittelemätönta pahvia 3–5 cm:n kerros (tai sanomalehtiä tai tiiviiksi pakkautuvia vaahteranlehtiä).
- Oksia, keppejä, risuja tai muuta karkeaa puutarhajätettä 20–30 cm kerros.
- Hienojakoista kasvijätettä (kompostia tai vanhaa multaa). Penkin kokonaiskorkeus n. 50 cm.
- Multaa n. 5 cm.
- Heinäsilppua peittämään multakerros.
Tapa 2, saat nopeasti istutuksille valmiin kohopenkin:
- Aloita kuten yllä, mutta jätä oksat ja risut pois (kohta 3).
- Sekoita maatunutta lehtikompostia, ruohonleikkuujätettä ja tarvittaessa uutta multaa niin paksulti, että saat paikkaan tarkoitetuille kasveille sopivan syvyisen istutusalustan.
- Jos käytät lehtikompostia, tarvitaan lisäksi ravinteita. Kun käytät luonnonlannoitteita, ruokit samalla maan eliöstöä. Noudata käyttämäsi lannoitteen annosteluohjetta. Maatunut talousjätekomposti sopii laitettavaksi kasvualustaan mukaan. Se on ravinteikkaampaa kuin lehtikomposti ja sen täytyy olla täysin palanutta, jotta ravinteet eivät polta uusien istutusten juuria. Tarkista kalkituksen tarve.
- Pohjimmaisena oleva rikkaruohoja eristävä kerros maatuu aikanaan, mutta istutukseen voi ryhtyä vaikka heti, kunhan humuskerros on eristekerroksen päällä riittävän paksu siihen tarkoitetuille kasveille.
Kuvan kerrokset:
- Maan pinta (nurmikko)
- Pintakäsittelemätönta pahvia 3–5 cm:n kerros (tai sanomalehtiä tai tiiviiksi pakkautuvia vaahteranlehtiä).
- Maatunutta lehtikompostia + luonnonlannoitetta, ruohonleikkuujätettä, maatunutta talousjätekompostia, vanhaa multaa yms.. Penkin kokonaiskorkeus 30–50 cm riippuen siitä, mitä istutetaan.