Nurmikon perustaminen
Kauniin ja tiiviskasvuisen nurmikon taustalla on aina kunnolla tehdyt perustamistyöt. Nurmen ominaisuudet ja kestävyys ovat parhaimmillaan, kun se on kasvattanut juuristonsa tarpeeksi vahvaksi ja syvälle ulottuvaksi. Hyvin voivan nurmen hoito on kohtuullisen helppoa. Nurmikko tarvitsee valoa, joten varjoon perustettu nurmikko harvoin kasvaa toivotulla tavalla. Se saa siinä helposti erilaisia vaivoja, kasvu on harvaa ja usein myös sammaloituvaa.
Siemenen valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota nurmikon käyttötarkoitukseen ja kasvuolosuhteisiin, jotta siemenseos olisi laadultaan sopivaa. Paljon kulutusta ja lasten leikkejä kestävä nurmiseos on erilainen kuin aikuisten oleskeluun tarkoitettu seos. Paahteisen tai varjoisan kasvupaikan seokset ovat niin ikään erilaiset.
Pohjatyöt ja kasvualustan valmistelu
Ihanteellinen kasvualusta on ilmava ja karkeahko, jotta se pysyy mahdollisimman hyvin sopivan kantavana ja painumatta käytössä tiiviiksi kerrokseksi. Kovassa maassa nurmikon juuristo ei kasva parhaimmilleen.
Sopiva multakerros on vähintään n. 20 cm:n paksuinen. Jos kasvualustan alla on kallio, rakennusjätettä, sepeliä tai muuten heikkolaatuista maata, on multakerroksen oltava paksumpi. Myös paahteisilla paikoilla on syytä tehdä paksumpi kasvualusta. Liian ohuessa mullassa nurmikko kärsii jatkuvasti mm. kuivuuskausina, joka lisää kastelun ja hoidon tarvetta.
Pohjamaa
Varsinaisen kasvualustan alle jäävän pohjamaan ominaisuuksia kannattaa parantaa ennen multakerroksen levittämistä.
- Jos pohjamaa on karkeaa ainesta, hiekkaa tai soraa, käytetään 10 cm:n kerros kasvuturpeen ja saven seosta parantamaan kasvualustan vedenpidätyskykyä.
- Jos pohjamaa on tiivistä savi- tai hiesumaata, levitetään sen päälle 10 cm:n kerros turpeen ja hiekan seosta, jotka tekevät maan ilmavammaksi.
- Jos pohjamaa on jo valmiiksi multavaa, siihen voi sekoittaa 10 cm:n kerroksen hiekkaa, joka tekee kasvualustan kantavaksi ja ilmavaksi.
- Lisätyt kerrokset sekoitetaan pohjamaahan lapiolla tai jyrsimellä.
Jos pihassa on valmiiksi multava puutarhamaa, kelpaa se hyvin nurmikon pohjamaaksi. Monivuotisten rikkaruohojen juuret on kuitenkin syytä ensin poistaa. Vanhan maan pinta rikotaan, päälle levitetään kerros uutta multaa ja jyrsitään ainekset sekaisin vanhan kasvualustan kanssa.
Mikäli tontin pohjamaa on hyvin tiivistä tai pohjavesi korkealla, saattaa salaojitus olla tarpeen.
Kasvualusta
Kasvualustaksi käytetään seulottua, lannoitettua ja kalkittua puutarhamultaa. Jos ostat multaa suursäkeissä tai kuormalavalla pihaan kuljetettuna, vaadi aina tuoteseloste nähtäväksi, josta selviää mullan tutkittu ravinnetilanne. Älä käytä rikkakasvien siemeniä ja juuria sisältävää peltomultaa.
Perustamisvaiheessa lisälannoitusta tai kalkitusta tarvitaan vain, jos kasvualustana käytetty multa on niukkaravinteista tai sitä käytetään vain vähän. Ravinteet sekoitetaan kasvualustaan.
Kasvualustan täyttö ja muotoilu
Jos maan pinnassa on kuoppia tai siitä on poistettu kiviä tai kantoja, täytetään ne kantavilla ja kosteutta pidättävillä maa-aineksilla (esim. hieta). Syvien kuoppien pohjalle voi laittaa hiekkaa ja kiviäkin. Kuopat voi täyttää myös mullan ja hiekan tai kivituhkan seoksella, sillä kiviainekset parantavat kantavuutta. Tärkeintä on tiivistää maata riittävästi, jotta se ei myöhemmin notkahda. Isoja kuoppia täytettäessä tiivistetään erissä, esim. 20 cm täyttöä ja tiivistys, seuraavat 20 cm täyttöä ja tiivistys jne. Lisäksi tehdään yllä mainitut pohjamaan parannustyöt.
Jos täyttöjä tehdään paksulti, tehdään täytöt osissa välillä tiivistäen. Muuten perustukset jäävät aluksi löyhiksi ja ne tiivistyvät myöhemmin uudelleen kuopalle. Pohjamaan pinta muotoillaan ja tasoitetaan tulevan nurmikkopinnan mukaiseksi.
- Maanpinta muotoillaan rakennuksista poispäin viettäväksi. Pintaveden kulkua ohjataan kaadoin, joka nurmikolla on vähintään 1 cm metrillä, mutta rakennusten vierellä enemmän, 5 cm/m.
- Painanteita ei saa maahan jäädä, sillä niihin jää vesi seisomaan ja talvivaurioita syntyy herkästi.
Kasvualustan levitys ja tiivistys
Uusi multa levitetään tasapaksuiseksi kerrokseksi parannellun pohjamaan päälle. Aluksi multaa tarvitaan paksulti, sillä tiivistettynä sitä pitää olla 15-20 cm. Lopputuloksen kannalta on hyvin tärkeää, että multakerros tiivistetään huolella. Liian löyhäksi jäävä multa kuoppaantuu pian ja liian tiiviissä eivät nurmen juuret pääse kunnolla kasvuun.
- Multa tasoitetaan ja tiivistetään jyräämällä. Kotipihassa kätevä jyrä on esimerkiksi vedellä täytettävä, tyhjennettynä helposti kuljetettava jyrä, joita voi vuokrata pienkonevuokraamoista ja joskus omakotiyhdistyksiltä.
- Tarkistetaan jyräyksen jälkeen, onko pinta edelleen tasainen vai tarvitseeko se uutta tasoittamista.
- Tiivistetään niin tiiviiksi, ettei pintaan painu kengistä kuoppia.
- Tarkistetaan vielä kerran, ettei pintaan jää vettä kerääviä painanteita.
- Pohjan tasaisuus on erityisen tärkeää, jos käytetään siirtonurmea. Tasaiseen pohjaan nurmikko kiinnittyy nopeasti, mutta kuoppien kohdalla juurtumista ei tapahdu välttämättä lainkaan. Kasvualusta tehdään täysin valmiiksi, ennen kuin nurmirullat saapuvat pihaan.
Nurmikon kylvö
Paras kylvöaika on keväällä, kun maa on vielä luonnostaan kosteaa, tai syksyllä elokuun puolivälistä syyskuun lopulle, jolloin keskikesän kuivuus on yleensä ohitettu. Keskellä kesääkin voi kylvää, mutta on varauduttava runsaaseen ja säännölliseen kasteluun. Nurmikon voi kylvää myös juuri ennen talven tuloa. Siemen ei saa itää, vaan se talvehtii lepotilassa odottamassa seuraavaa kevättä.
Noudata siemenpussin käyttömääriä. Yleensä sopiva määrä on 2–3 kg sadalle neliölle. Liian tiheään tehty kylvös on haitallista, koska ahtaassa kasvustossa itäminen ja kasvuun lähtö häiriintyy.
- Kastele kylvöalue huolellisesti koko multakerroksen paksuudelta. Kitke mahdolliset rikkaruohot.
- Kylvöksen on oltava tasaista, jotta nurmestakin kasvaa tasaista. Jaa sitä varten kylvöalue osiin ja punnitse siemenistä kullekin vastaava osuus koko määrästä.
- Jaa kunkin alueen siemenmäärä vielä puoliksi ja kylvä alueet kahteen kertaan kulkemalla kulmasta kulmaan ristikkäin. Voit sekoittaa siemenet myös hienon hiekan kanssa sekaisin ennen kylvämistä, jolloin siemenet levittyvät tasaisemmin heitettäessä, eivätkä pakkaannu samaan kasaan.
- Kullekin alueelle käytetään vain punnittu määrä siementä, mutta ei enempää. Punnitus ja kahteen kertaan tehty kylvö auttavat hallitsemaan käytettyä määrää oikein, sillä kylväessä saattaa syntyä kiusaus käyttää siementä enemmän.
- Kylvä tyynellä säällä, jotta siemen osuu sinne, minne on tarkoituskin.
- Kylvön jälkeen siemen peitetään kevyesti haravoimalla ja maa jyrätään. Tällöin siemenet kiinnittyvät kasvualustaan, saavat tasaisemmin kosteutta ja itävät varmemmin.
Hoito kylvön jälkeen
Itämisen aikana pintamaa ei saa kuivahtaa, sillä se tappaa siemenen nopeasti. Pinta pysyy paremmin kosteana, kun ennen kylvöä on kasteltu koko kasvualustan syvyydeltä. Kylvön jälkeinen kastelu on tehtävä hellävaroin, jotta siemenet eivät huuhtoudu veden mukana.
- Kastele sumuttaen tai kevyesti sadettaen usein, mutta vähän kerrallaan. Tarkista, että kosteutta riittää pintaa syvemmälläkin koko itämisvaiheen ajan.
- Itämisen jälkeen kastelua harvennetaan ja vettä käytetään runsaammin. Iltakastelu on taloudellista, sillä silloin haihdunta on vähäistä.
- Itämisen jälkeen on tärkeää, että kosteutta riittää pintaa syvemmällä. Se ohjaa juuriston kasvua syvälle, jolloin nurmesta kehittyy kuivuuskausiakin kestävä nurmikko.
Kehittyvän nurmikon käyttöä kannattaa välttää, jotta se saa kasvurauhan. Se leikataan ensimmäisen kerran vasta, kun ruoholla on pituutta n. 10 cm. Kerralla leikataan n. kolmannes korkeudesta, siis vain 2-3 cm. Juuristo vahvistuu, kun nurmikko aluksi jätetään normaalia pidemmäksi. Kovaan kulutukseen se on valmis vasta seuraavana vuonna.
Ensimmäisissä leikkauksissa on tärkeää, että leikkurin terät ovat todella terävät. Muuten ne saattavat repiä hennon kasvuston juurineen irti.
Jos nurmikkoon aluksi kehkeytyy rikkakasvustoa, se yleensä taantuu, kun säännöllisiin leikkauksiin päästään. Kun nurmi tuuheutuu, siinä ei jää rikkakasveille elintilaa, mutta monivuotiset rikkakasvit kannattaa tarvittaessa kitkeä.
