Ikivihreiden kasvien talvisuojaus auringolta
Kun maa on jäässä, tarvitsee osa ikivihreistä kasveista suojaa auringon ja tuulen kuivattavalta vaikutukselta. Yleensä puutarhaan istutetut kasvit talvehtivat ilman apua, jos ne kohtaavat talven hyväkuntoisina. Arimmat ja nuoret ikivihreät kasvit, kuten alppiruusut ja havukasvit, voivat tarvita hieman ylimääräistä apua.
Talvellakin lehtensä säilyttävien kasvien, kuten alppiruusujen lehdet ja havupuiden neulaset haihduttavat, mutta kasvit eivät saa jäisestä maasta korvaavaa kosteutta. Arimpia kuivumiselle ovat nuoret kasvit. Varsinkin jos nuori kasvi on kärsinyt kasvukauden aikana kuivuudesta, se kohtaa talven heikompana ja helpommin vaurioituvana kuin kasvi, jonka olosuhteet ovat olleet kesällä ja syksyllä hyvät. Varmista tarvittaessa runsaalla kastelulla syyskesän ja syksyn kuluessa, että kasvisi saavat tankattua nestevarantonsa täyteen ennen talven tuloa. Jos syksy on sateinen, syyskastelua ei yleensä tarvita.
Suojaa kasvit auringon ja tuulen aiheuttamalta haihdunnalta varjostus- tai säkkikankaalla tai hallaharsolla, jotka kaikki päästävät osan valosta lävitseen. Ikivihreä kasvi voi talvella paremmin, jos se saa jonkin verran valoa. Älä levitä suojaa kasvin oksille, sillä ne voivat vahingoittua. Rakenna auringon puolelle teline, johon suoja levitetään. Jos suoja asetetaan vain auringon puolelle kasvia, on se varmasti ilmava ja antaa silti kaivattua varjostusta maan ollessa jäässä.
Tukipuut on helppo asettaa paikoilleen jo syksyllä ennen maan routaantumista. Varsinainen suoja asetetaan paikoilleen maan routaannuttua, yleensä viimeistään vuodenvaihteen jälkeen, sillä auringon haihduttava vaikutus alkaa jo sydäntalvella. Suoja pidetään paikallaan, kunnes maa on sulanut kasvin juuristoalueelta.
Jos talvi on niin leuto, että maa ei jäädy, saavat juuret kosteutta maasta eikä suojaa tarvita haihduntaa estämään. Mutta jos maa ei ole imenyt kosteutta esimerkiksi kasvukauden pitkästä kuivuudesta johtuen, ei kosteutta riitä kasvin käyttöön. Pintakosteus ei kerro kosteustilanteesta syvemmällä maassa. Tee lapiotesti kuopaisemalla maata syvemmältä juuriston vierestä ja kastele syksyllä tarvittaessa.
Kevätahavalle arat kasvit hyötyvät roudattomanakin talvena kevyestä varjostamisesta voimakkaimman kevätauringonvalon ja tuulen vaikutuksia vastaan.
Tuija-aidan varjostus
Nuori tuija-aita hyötyy varjostuksen suojasta, sillä sen juuret eivät vielä ole kasvaneet syvälle, jossa kosteutta riittää paremmin kuivinakin kausina. Vielä suhteellisen pintajuurisena se on alttiimpi talven aikaiselle kuivumiselle, kun taas paikalleen vakiintunut tuija-aita on kestävämpi talven rasituksia vastaan.
Vihreä varjostuskangas on verkkomainen, joten se päästää läpi valoa, jota ikivihreät kasvit tarvitsevat talvellakin. Se läpäisee myös sadevettä, jonka tuomasta kosteudesta neulaset saavat jonkin verran kosteutta tuijien käyttöön.
Varjostuskankaat poistetaan aidan päältä, kun maa tuijien ympäriltä on sulanut.