Miksi toiset kasvit kukoistavat ja toiset eivät?
Kasvit kehittyvät upeimmilleen, kun ne kasvavat oloissa, joissa ne viihtyvät. Kasvupaikkatekijät määrittelevät kasvien olosuhteet, joten on tärkeää tunnistaa ne omassa puutarhassasi. Puutarhan suunnittelussa kukkii luovuus, mutta myös tieto, kärsivällisyys ja oikein mitoitettu hoito ovat arvossaan. Kun ymmärrät, millaiset eri olosuhteet tukevat eri kasvien kasvua, onnistut kasvivalinnoissasi. Kasvisi kehittyvät vähemmällä ponnistelulla ja hoidolla kuin kasvit, joiden olot eivät vastaa niiden tarpeita.
Kun haluat helppohoitoisen ja kauniin puutarhan, ota aina huomioon kasvupaikkatekijät, jotka tiluksillasi vallitsevat. Joitakin oloja voi kohentaa, kuten esimerkiksi maata voi muokata ja parantaa, mutta joka tontilla on seikkoja, joita ei voi vaihtaa. Esimerkiksi talon varjoisaa puolta ei saa aurinkoiseksi. Siellä viihtyvät varjon rakastajat, mutta valon vaalijat taantuvat.
Kuvittele, millainen on parhaimmillaan laventelin tuoksuva mätäs aurinkoisella, vettä läpäisevällä kasvupaikalla. Millainen se olisi tiiviissä savimaassa, joka keväällä lämpenee hitaasti ja on pitkään märkä? Luultavasti sen kohtalo sinetöitäisiin jo ensimmäisen talven rasituksissa.
Tai kuvittele suurikukkainen pioni valoisassa, syvämultaisessa ja ravinteikkaassa maassa. Sellaisissa oloissa kukkavarret jaksavat kannatella painavia, kerrannaisia kukkia, kun taas kuivasta ja vähäravinteisesta alustasta kasvaa ohuita ja kukan painon alla maahan taipuvia vanoja, joiden kukinta menee nopeasti ohi
Ilmastolliset kasvuvyöhykkeet
Kasvuvyöhykkeet kertovat puuvartisten kasvien, eli puiden, pensaiden ja useimpien monivuotisten köynnösten talvenkestävyydestä. Maamme on jaettu kahdeksaan vyöhykkeeseen, jotka määräytyvät talven keskimääräisen pituuden ja kylmyyden sekä kasvukauden lämpöolojen mukaan.
Kun otat kasvivalinnoissa huomioon asuinpaikkasi menestymisvyöhykkeen, parannat istutustesi viihtymisen mahdollisuuksia ilman merkittäviä suojaustarpeita.
Pienilmasto
Pienilmasto tarkoittaa istutuspaikalla vallitsevia olosuhteita, joita muokkaavat mm. ympäröivä kasvillisuus ja paikan suojaisuus tai avoimuus. Suotuisassa pienilmastossa kasvava kasvi saattaa pärjätä hyvin sille määriteltyä ilmastollista kasvuvyöhykettä pohjoisempanakin. Jos taas pienilmasto on kasville raaka, voi kasvi taantua, vaikka se kasvaisi itselleen sopivalla kasvuvyöhykkeellä.
Lähistön vesistöt ja maan muodot, esimerkiksi kummut tai laaksot, läheinen metsä tai puisto voivat muokata paikallisilmastoa, joka on pienilmastoa jonkin verran laajempi käsite. Paikallisilmaston sisällä voi olla useita erilaisia pienilmastoja.
Kasvualustan ja perusmaan laatu
Tunnetuimpia happaman maan suosijoita ovat alppiruusut, joille sopiva kasvualustan pH on n. 5,5. Istutuksessa käytetään havu- ja rodomultaa, joka on sellaisenaan sopivan hapanta.
Kasvualusta on maan pintakerrosta ja ulottuu usein ainakin n. puolen metrin syvyyteen. Sen alla oleva perusmaa määrittelee mm. maan vedenläpäisykyvyn, joten perusmaan laatu on tärkeää tunnistaa. Tunnistaminen ei kuitenkaan aina ole helppoa, sillä perusmaa on harvoin selkeästi vain yhtä laatua, esimerkiksi hiekka- tai savimaata, vaan se on niiden sekoitusta.
Valo ja varjo
Puutarhan valoisuuden määrittely tuntuu yhtäkkiseltään yksinkertaiselta asialta. Käytännössä valoisuus kuitenkin vaihtelee kellonajan ja vuodenajan mukaan. Ympäröivän kasvillisuuden, kuten suurten puiden kehittyessä olot muuttuvat vuosien saatossa lähes huomaamatta. Aiemmin suorastaan paahteinen tontti tai sen osat saattavatkin olla nykyisin hajavalossa tai suorastaan siimeksessä.
Monet kesällä varjoisat paikat ovatkin varhain keväällä aurinkoisia, koska pensaat ja puut ovat vielä lehdettömiä. Siellä on otollisia paikkoja keväällä kukkiville sipulikasveille. Kun varjoisuus lisääntyy lehdistöjen saavuttaessa täyden kokonsa, vähenee sipulikukkien valon tarve, sillä ne vaipuvat lepoon pian kukinnan jälkeen.
Missä sitten menevät auringon ja puolivarjon rajat? Milloin puolivarjo muuttuu syväksi varjoksi?
Kukoistavat kasvit
Kun otat kasveja valitessasi ja istuttaessasi huomioon kasvupaikkatekijät, saat vehmaan puutarhan. Suotuisissa oloissa kasvisi voivat hyvin vähemmälläkin hoidolla, kukkivat runsaammin ja ilahduttavat sadollaan. Ne kestävät sääolojen vaihteluita ja vastustavat kasvitauteja tai tuholaisia tehokkaammin kuin epäsuotuisissa oloissa sinnittelevät kasvit.
Kun valitset kasvisi istutuspaikan mukaan, ne elävät pitkään ja kasvavat lajityypillisiksi ja kauneimmilleen. Alussa mainittua kärsivällisyyttä tarvitset siihen, että maltat odottaa puutarhasi kehittymistä. Se ei ole valmis heti istutuksen jälkeen, vaan muuttaa muotoaan ja kehittyy ajan mittaan. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä merkityksellisempää kasvien voinnille ovat olosuhteet, joissa ne kasvavat.
Muistilista kasvihankintoihin
- Mieti mihin tarpeeseen kasveja hankit, etsitkö koriste- vai satokasveja, näkösuojaa, talvivihreää jne.
- Mieti, onko kasveille riittävästi tilaa, sillä niiden pitäisi mahtua kasvupaikalleen täysikokoisinakin.
- Mittaa istutusalueet. Tiedosta on hyötyä, kun lasket, kuinka monta tainta siihen voi istuttaa.
- Tunnista tonttisi kasvupaikkatekijät ja vertaa niitä harkitsemiesi kasvien tarpeisiin.
- Tunnista, kuinka paljon haluat panostaa puutarhanhoitoon ja hanki kasvit sen mukaan. Jos haluat päästä helpolla, älä hanki paljon hoitoa vaativaa kasvillisuutta.
Selaa puutarhanhoito-oppaitamme
Löydät niistä kasviryhmäkohtaisia ohjeita istutukseen ja hoitoon.