Kivikkopuutarha
Kivikolla tarkoitetaan luontaisesti kuivaa ja paahteista kasvupaikkaa. Siinä humuskerros on yleensä matala ja niukkaravinteinen. Kasvualustan alla oleva perusmaa on läpäisevää, sillä siinä on runsaasti hiekkaa ja soraa, ehkä kiviäkin. Vesi soljahtaa vaivattomasti maan läpi, joten paikka ei kerää vettä edes syksyllä ja talvella ja on siksi luonteeltaan lämminpohjainen kasvupaikka. Olot voivat silti olla ankarat, jos paikka on avoin ja tuulinen. Ohutmultaisessa maassa viihtyvät matalat ja kuivuutta kestävät lajit.
Kivikkopuutarha voi toki olla koko puutarhan tyylikin, mutta usein se on pienempi osa puutarhaa. Kivikkokasvit tekevät pihasta puutarhan silloinkin, kun olot ovat muille kasveille liian kuluttavia kuumuuden ja kuivuuden vuoksi. Kivikkotyyli on helpointa perustaa sellaiseen osaan puutarhaa, jossa luonnolliset olosuhteet ovat lähellä kivikon oloja. Sellaisia ovat esimerkiksi:
- Kuiva ja aurinkoinen rinne
- Niukkaravinteinen ja aurinkoinen tasamaa, jossa on vain vähän humusta.
- Kallioinen maapohja, jonka kallionkoloista vesi pääsee valumaan pois halkeamien tai kallistumien kautta.
Kivikon perustaminen tasamaalle tai rinteeseen
Kun kasvupaikan olosuhteet ovat valmiiksi kivikkopuutarhalle otolliset:
- Kuori olemassa oleva kasvillisuus pois juurineen.
- Jos pohjamaa on kovaa, riko sitä murumaisemmaksi, jotta juuret pääsevät kasvamaan perusmaahan.
- Suunnittele kasvillisuus sen mukaan, että lajit viihtyvät kivikon oloissa.
- Suunnittele myös kulkuväylät, esimerkiksi polut tai astinkivet, jotta alueen hoito on helpompaa.
- Käytä suuria kiviä istutusalueella, jos niitä on saatavilla. Ne antavat struktuuria ja keräävät lämpöä, josta on hyötyä mm. keväällä kun lämpötilat seilaavat ylös ja alas. Upota kivet osittain maahan, sillä näin ne näyttävät luonnollisilta ja pysyvät varmimmin paikoillaan.
- Lisää kasvualustaksi hiekalla kevennettyä, mutta ravinteikasta multaa. Kuivan paikan matalat perennat selviävät 10-20 cm syvässä kasvualustassa, pensaat tarvitsevat ainakin 40 cm, puut 50 cm syvän alustan.
- Istuta kasvit ja viimeistele halutessasi maan pinta soralla tai muilla kiviaineksilla, kuten koristekivillä ta hiekalla. Kivikate viimeistelee istutusalueen ilmeen tyylin mukaiseksi.
- Juurtumisvaiheessa kuivan paikan kasvitkin tarvitsevat kosteuden ylläpitoa. Tarkista kastelun tarve säännöllisesti ainakin ensimmäisen kasvukauden ajan, tarvittaessa pidempäänkin.
Kumpuinen kivikko
Rehevämpäänkin paikkaan kivikon voi perustaa muotoilemalla siitä kivien, hiekan ja soran avulla kummun. Tee näin:
- Kuori kivikkoalueen pohjalta kasvillisuus juurineen pois tai kata alue napakalla pahvikerroksella. Se tukahduttaa olemassa olevan kasvuston. Istutusalueen pohja kannattaa puhdistaa tai peittää istutuksiin suunniteltua aluetta hieman laajemmaksi, jotta rikkakasvit eivät valtaa aluetta sivuilta.
- Kerää hiekkaa, soraa ja kiviä röykkiöksi tai laajaksi kummuksi.
- Kastele röykkiö läpikotaisin, jotta hiekka tiivistyy ja asettuu napakasti paikoilleen. Tarvittaessa täytä lisää.
- Suunnittele ja asenna kulkuväylät, astinkivet tai polut, jotta pääset käteävästi hoitamaan aluetta.
- Jätä istutuksille koloja, jotka täytetään hiekkaisella mullalla. Pikku perennat selviävät pienissä kasvualustoissa, mutta suuremmat perennat tai esimerkiksi lehtipensaat, vuorimännyt tai katajat tarvitsevat juuristolleen kasvun varaa myös maan alle.
- Kastele juurtumisvaiheessa vähintään ensimmäisen kasvukauden ajan, sillä kuivan paikan kasvitkin tarvitsevat juurtumiseen ja kasvuun lähtöön kosteutta. Pidä kuitenkin kastelukertojen välillä kunnollinen tauko, jotta juuristot eivät ole koko ajan märkinä.
- Viimeistele kummun reunat. Ne on helpompi pitää rikkaruohottomanan, jos reunoille asennetaan maakangas ja sen päälle hiekka- tai kivikate.
Kivikon hoito
Juurtumisen jälkeen kasvit pärjäävät lähes omillaan, mikäli ne on valittu niin, että ne viihtyvät kivikon olosuhteissa. Tärkein hoitotyö on rikkakasvien torjunta. Myös kivikkoon itää luonnon siementaimia, mutta ne on helppo torjua nyppäisemällä ne pois pieninä.
Ryhmään istutettujen puuvartisten kasvien kastelun tarvetta kannattaa tarkistella jatkossa ainakin kuivien kausien aikana.
Mitä tehokkaammin kivikkokasvit peittävät maan pinnan, sitä vähemmän kitkennän tarvetta ilmaantuu. Laiska kitkijä istuttaa kasvit tiheään, jotta kasvusto muodostuu yhtenäiseksi nopeasti. Niissä kohdin, joissa kivipinta halutaan pitää näkyvissä, kitkentä on tarpeen myöhemminkin.
Syksyllä tai viimeistään keväällä maahan pudonneet lehdet ja karike poistetaan, jotta maa ei rehevöidy.
Tyyliseikkoja
Puutarhan yksi peruselementti on kerroksellisuus eli eri korkuisten kasvien käyttö. Tämä pätee myös kivikkopuutarhaan. Ainoastaan matalia maanpeitekasveja käyttämällä vaikutelma voi olla kovin litteä. Eloisampi ilme saadaan aikaan hyödyntämällä myös korkeampia perennoja, kuivan paikan havukasveja ja lehtipensaita tai pikku puita.
Kasvillisuussuunnitelma kannattaakin tehdä aivan ensimmäiseksi, jotta kivikon rakentamiseen ryhdyttäessä saadaan perustettua syvemmät ja isommat kasvualustat niille kasveille, jotka tällaista tarvitsevat.
Kuivan ja paahteisen paikan kasveja
Matalat maanpeiteperennat:
tunturipoimulehti, Alchemilla alpina
kissankäpälä, Antennaria dioica
ketohanhikki, Argentina ansarina
matalat kellokukat, kuten muurikello, Campanula portenschlagiana tai kissankello, Campanula rotundifolia
hopeahärkki, Cerastium tomentosum
kivikkokilkka, Cambalaria pallida
ketoneilikat, Dianthus deltoides
nadat, Festuca
ahomansikka, Fragaria vesca
euroopanalppitähti, Leontopodium alpinum
sammalleimut, Phlox subulata
ajuruohot, Thymus
maksaruohot, erityisesti matalakasvuiset, esim. keltamaksaruoho Sedum acre ja valkomaksaruohot, Sedum album
rikot, Saxifraga
mehitähdet, Sempervivum
keto-orvokki, Viola tricolor
Pienet ja sievät perennat:
laukat, Allium
laukkaneilikat, Armeria
harmaakurjenpolvi Geranium cinereum ‘Ballerina’
hopeatoppo, Koelaria glauca
levisiat, Lewisia
ohotanmaruna, Artemisia schmidtiana
pikkutervakko, Viscaria alpina
Hieman korkeammat ja korkeat perennat:
helminukkajäkkärä, Anaphalis triplinervis
vuorenkilvet, Bergenia
kastikat, Calamagrostis
kivikkokäenminttu, Clinopodium nepeta (Calamintha)
sinipallo-ohdake, Echinops bannaticus
piikkiputket, Eryngium
kultatyräkit, Euphorbia epithymoides
enkeliperhoangervo, Gillenia trifoliata
japaninhanhikit, Potentilla megalantha
kivikkosuopayrtti, Saponaria ocymoides
loistosalvia, Salvia x superba
kivikkotörmäkukka, Scabiosa columbaria
Varpuja tai varpumaisia kasveja:
sianpuolukka, Arctostaphylos uva-ursi
puutarhakanervat, Calluna vulgaris
vihmat, Cytisus
variksenmarja, Empetrum nigrum
pensasväriherne, Genista tinctoria
vitinärvänä (grönlanninhanhikki), Sibbaldia (Potentilla) tridentata ’Nuuk’
Kuivan paikan kasveja istutettaessa on syytä pitää mielessä, että nekään eivät juurru kunnolla ilman kosteutta. Niitä pitää siis ainakin alkuvaiheessa kastella niin, että maa kostuu koko juuriston syvyydeltä. Pelkän pintamaan kastelu ohjaa juuristoa pysymään aivan pinnassa, jolloin ne kehittyvät herkiksi liialliselle kuivumiselle.
Pensaat ja puut tarvitsevat syvemmän kasvualustan kuin kuivan paikan perennat. Niille kaivetaan ja perustetaan oma, suurempi kasvualusta.
Pieniä lehtipuita:
siperianhernepuu, Caragana arborescens rungollinen
ruusuorapihlaja, Crataegus x media ’Paul’s Scarlet’
helmikoruorapihlaja, Crataegus x mordenensis ’Toba’
kuriilienleimukirsikka, Prunus nipponica var. kurilensis
korupihlaja, Sorbus koehneana rungollinen
punahelmipihlaja, Sorbus vilmoinii
pallopikkusyreeni, Syringa meyeri ’Palibin’ rungollinen
Havukasveja:
katajat ja männyt, esimerkiksi:
riippakataja, Juniperus communis ’Horstman’
pikkupilarikataja, Juniperus communis ’Sentinel’
kääpiökataja, Juniperus communis ’Repanda’
laakakatajat, Juniperus horizontalis
sinikataja, Juniperus squamata ’Blue Carpet’
kääpiövuorimänty, Pinus mugo ’Benjamin’ rungollinen
kääpiövuorimänty, Pinus mugo ’Gnom’
pensassembra, Pinus pumila ’Glauca’
Lehtipensaita:
happomarjat, Berberis, esimerkiksi keltalehtinen kääpiöhappomarja, Berberis thunbergii ’Aurea’ tai vihreälehtinen kääpiöhappomarja, Berberis thunbergii ’Green Cloud’
japaninruusukvitteni, Chaenomeles japonica
höyhenpensas, Fothergilla major
sulkatuhkapensas, Cotoneaster horizontalis
kivikkotuhkapensas, Cotoneaster nan-shan
keltavuohenkuusamat, Diervilla lonicera
hopeapensas, Elaeagnus commutata (leviää juurivesoista, joten juurimatolla rajattu kasvualusta voi olla tarpeen)
seppelvarpu, Neillia incisa (Stephanandra)
mustaluumu, Prunus cistena
lamohietakirsikka, Prunus tenella var. depressa
kääpiömanteli, Prunus tenella
pikkuherukka, Ribes glandulosum
pikkukeijuangervo, Spiraea japonica ’Nana
pallopikkusyreeni, Syringa meyeri ‘Palibin’
