Kivikkopuutarha

Kivikolla tarkoitetaan luontaisesti kuivaa ja paahteista kasvupaikkaa. Siinä humuskerros on yleensä matala ja niukkaravinteinen. Kasvualustan alla oleva perusmaa on läpäisevää, sillä siinä on runsaasti hiekkaa ja soraa, ehkä kiviäkin. Vesi soljahtaa vaivattomasti maan läpi, joten paikka ei kerää vettä edes syksyllä ja talvella.

Kivikkopuutarha voi toki olla koko puutarhan tyylikin, mutta usein se on pienempi osa puutarhaa. Kivikkokasvit tekevät pihasta puutarhan silloinkin, kun olot ovat muille kasveille liian kuluttavia kuumuuden ja kuivuuden vuoksi.  Kivikkotyyli on helpointa perustaa sellaiseen osaan puutarhaa, jossa luonnolliset olosuhteet ovat lähellä kivikon oloja. Sellaisia ovat esimerkiksi:

  • Kuiva ja aurinkoinen rinne
  • Niukkaravinteinen ja aurinkoinen tasamaa, jossa on vain vähän humusta.
  • Kallioinen maapohja, jonka kallionkoloista vesi pääsee valumaan pois halkeamien tai kallistumien kautta.

Kivikon perustaminen tasamaalle tai rinteeseen

Kun kasvupaikan olosuhteet ovat valmiiksi kivikkopuutarhalle otolliset:

  • Kuori olemassa oleva kasvillisuus pois juurineen.
  • Jos pohjamaa on kovaa, riko sitä murumaisemmaksi, jotta juuret pääsevät kasvamaan perusmaahan.
  • Suunnittele kasvillisuus sen mukaan, että lajit viihtyvät kivikon oloissa.
  • Mieti kulkuväylät, esimerkiksi polut tai astinkivet, jotta alueen hoito on helpompaa.
  • Käytä suuria kiviä istutusalueella, jos niitä on saatavilla. Ne antavat struktuuria ja keräävät lämpöä, josta on hyötyä mm. keväällä kun lämpötilat seilaavat ylös ja alas. Upota kivet osittain maahan, sillä näin ne näyttävät luonnollisilta.
  • Lisää kasvualustaksi hiekalla kevennettyä, mutta ravinteikasta multaa. Kuivan paikan matalat perennat selviävät 10-20 cm syvässä kasvualustassa, pensaat tarvitsevat ainakin 40 cm, puut 50 cm syvän alustan.
  • Istuta kasvit ja viimeistele halutessasi maan pinta soralla tai muilla kiviaineksilla, kuten koristekivillä. Kivikate viimeistelee istutusalueen ilmeen tyylin mukaiseksi.
  • Juurtumisvaiheessa kuivan paikan kasvitkin tarvitsevat kosteuden ylläpitoa. Tarkista kastelun tarve säännöllisesti ainakin ensimmäisen kasvukauden ajan, tarvittaessa pidempäänkin.

Kumpuinen kivikko

Rehevämpäänkin paikkaan kivikon voi perustaa muotoilemalla siitä kivien, hiekan ja soran avulla kummun. Tee näin:

  • Kuori kivikkoalueen pohjalta kasvillisuus juurineen pois tai kata alue napakalla pahvikerroksella. Se tukahduttaa olemassa olevan kasvuston. Istutusalueen pohja kannattaa puhdistaa tai peittää istutuksiin suunniteltua aluetta hieman laajemmaksi, jotta rikkakasvit eivät valtaa aluetta sivuilta.
  • Kerää hiekkaa, soraa ja kiviä röykkiöksi tai laajaksi kummuksi.
  • Kastele röykkiö läpikotaisin, jotta hiekka tiivistyy ja asettuu napakasti paikoilleen. Tarvittaessa täytä lisää.
  • Mieti ja asenna kulkuväylät, astinkivet tai polut, jotta pääset hoitamaan aluetta.
  • Jätä istutuksille koloja, jotka täytetään hiekkaisella mullalla. Pikku perennat selviävät pienissä kasvualustoissa, mutta suuremmat perennat tai esimerkiksi lehtipensaat, vuorimännyt tai katajat tarvitsevat juuristolleen kasvun varaa myös maan alle.
  • Kastele juurtumisvaiheessa vähintään ensimmäisen kasvukauden ajan, sillä kuivan paikan kasvitkin tarvitsevat juurtumiseen ja kasvuun lähtöön kosteutta. Pidä kuitenkin kastelukertojen välillä kunnollinen tauko, jotta juuristot eivät ole koko ajan märkinä.
Japanilaishenkinen istutus syntyy pelkistetyillä valinnoilla ja erivärisillä katekivillä.
Kivikkoistutus voi olla myös villi ja luonnonmukainen, pölyttäjien suosima.
Yrttitarhan kivikkokasveiksi on valittu rosmariineja, timjameita, iisoppia ja laventeleita.

Kivikon hoito

Juurtumisen jälkeen kasvit pärjäävät lähes omillaan, mikäli ne on valittu niin, että ne viihtyvät kivikon olosuhteissa. Tärkein hoitotyö on rikkakasvien torjunta. Myös kivikkoon itää luonnon siementaimia, mutta ne on helppo torjua nyppäisemällä ne pois pieninä.

Ryhmään istutettujen puuvartisten kasvien kastelun tarvetta kannattaa tarkistella jatkossa ainakin kuivien kausien aikana.

Mitä tehokkaammin kivikkokasvit peittävät maan pinnan, sitä vähemmän kitkennän tarvetta ilmaantuu. Laiska kitkijä istuttaa kasvit tiheään, jotta kasvusto muodostuu yhtenäiseksi nopeasti. Niissä kohdin, joissa kivipinta halutaan pitää näkyvissä, kitkentä on tarpeen myöhemminkin.

Syksyllä tai viimeistään keväällä maahan pudonneet lehdet ja karike poistetaan, jotta maa ei rehevöidy.

Tyyliseikkoja

Puutarhan yksi peruselementti on kerroksellisuus eli eri korkuisten kasvien käyttö. Tämä pätee myös kivikkopuutarhaan. Ainoastaan matalia maanpeitekasveja käyttämällä vaikutelma voi olla kovin litteä. Eloisampi ilme saadaan aikaan hyödyntämällä myös korkeampia perennoja, kuivan paikan havukasveja ja lehtipensaita tai pikku puita.

Kasvillisuussuunnitelma kannattaakin tehdä aivan ensimmäiseksi, jotta kivikon rakentamiseen ryhdyttäessä saadaan perustettua syvemmät ja isommat kasvualustat niille kasveille, jotka tällaista tarvitsevat.

Puutarhan paahteisen nurkkauksen pääosaan on valittu havukasveja ja heiniä.

Kuivan ja paahteisen paikan kasveja

Matalat maanpeiteperennat:

tunturipoimulehti, Alchemilla alpina

kissankäpälä, Antennaria dioica

ketohanhikki, Argentina ansarina

hopeahärkki, Cerastium tomentosum

ketoneilikat, Dianthus deltoides

nadat, Festuca

ahomansikka, Fragaria vesca

euroopanalppitähti, Leontopodium alpinum

ajuruohot, Thymus

keltamaksaruohot, Sedum acre

valkomaksaruohot, Sedum album

rikot, Saxifraga

mehitähdet, Sempervivum

keto-orvokki, Viola tricolor

Pienet ja sievät perennat:

laukat, Allium

laukkaneilikat, Armeria

harmaakurjenpolvi Geranium cinereum ‘Ballerina’

hopeatoppo, Koelaria glauca

levisiat, Lewisia

ohotanmaruna, Artemisia schmidtiana

pikkutervakko, Viscaria alpina

Hieman korkeammat ja korkeat perennat:

helminukkajäkkärä, Anaphalis triplinervis

vuorenkilvet, Bergenia

kastikat, Calamagrostis

sinipallo-ohdake, Echinops bannaticus

kultatyräkit, Euphorbia polychroma

perhoangervo, Gillenia trifoliata

japaninhanhikit, Potentilla megalantha

kivikkosuopayrtti, Saponaria ocymoides

loistosalvia, Salvia x superba

Varpuja tai varpumaisia kasveja:

sianpuolukka, Arctostaphylos uva-ursi

puutarhakanervat, Calluna vulgaris

vihmat, Cytisus

pensasväriherne, Genista tinctoria

vitinärvänä (grönlanninhanhikki), Sibbaldia (Potentilla) tridentata ’Nuuk’

Pieniä lehtipuita:

siperianhernepuu, Caragana arborescens rungollinen

kuriilienleimukirsikka, Prunus nipponica var. kurilensis

Havukasveja:

riippakataja, Juniperus communis ’Horstman’

pikkupilarikataja, Juniperus communis ’Sentinel’

kääpiökataja, Juniperus communis ’Repanda’

laakakatajat, Juniperus horizontalis

sinikataja, Juniperus squamata ’Blue Carpet’

kääpiövuorimänty, Pinus mugo ’Pumilio’

pensassembra, Pinus pumila ’Glauca’

Lehtipensaita:

keltalehtinen kääpiöhappomarja, Berberis thunbergii ’Aurea’

kääpiöhappomarja, Berberis thunbergii ’Green Cloud’

japaninruusukvitteni, Chaenomeles japonica

höyhenpensas, Fothergilla major

sulkatuhkapensas, Cotoneaster horizontalis

kivikkotuhkapensas, Cotoneaster nan-shan

keltavuohenkuusamat, Diervilla lonicera

hopeapensas, Elaeagnus commutata

seppelvarpu, Neillia incisa (Stephanandra)

mustaluumu, Prunus cistena

lamohietakirsikka, Prunus tenella var. depressa

kääpiömanteli, Prunus tenella

pikkuherukka, Ribes glandulosum

pikkukeijuangervo, Spiraea japonica ’Nana

pallopikkusyreeni, Syringa meyeri ‘Palibin’