Lehtipuiden kasvutavat



Puulajien valinta on erityisen haasteellinen vaihe pihan suunnittelussa. Niiden paikat päätetään ennen muun kasvillisuuden sijoittelua, sillä ne antavat rytmin ja suojan koko puutarhalle. Niiden vaikutus pihan ilmeeseen on pitkäaikainen, sillä ne tarvitsevat vuosia, jopa vuosikymmeniä, saavuttaakseen täyden kokonsa. Lajien valinnassa tehdyt virheet ovat siis kauaskantoisia, ja usein väärät valinnat paljastuvat vasta vuosien kuluttua, kun puut saavuttavat lajityypillisen laajuutensa ja korkeutensa.

Isojen puiden sijoittelussa on syytä ottaa huomioon niiden oikea etäisyys toisistaan, mutta myös etäisyys tontin rajoista ja rakenteista, kuten käytävistä, valaistuksesta ja rakennuksista. Jos puulla ei ole riittävästi tilaa, sen kasvua joudutaan voimakkaasti rajoittamaan eikä se koskaan saavuta lajilleen ominaista kasvutapaa.

Puiden on mahduttava omalle tontille koko niiden elinkaaren ajan. Hedelmät pitää pystyä poimimaan oman tontin puolelta eikä naapuriakaan sovi liiemmin varjostaa. Puun oksien tai juurien ei ole syytä antaa kasvaa naapurin puolelle.

Puita valittaessa on osattava arvioida miten suuriksi ne kasvavat erityisesti silloin, kun tontti on pieni tai istutuspaikka rajoitetun kokoinen. Taimikokoisia puita on suuri houkutus istuttaa liian tiheään tai liian lähelle rakenteita tai muuta kasvillisuutta.

Juuriston koko

  • Nyrkkisääntönä, juuristo kasvaa vähintään latvuksen leveydelle.
  • Hyvin kapeilla puilla juuristo voi olla huomattavastikin leveämpi.

Latvuksen koko

Korkeus ja leveys vaihtelee lajin ja lajikkeen mukaan. Osalla puista kasvutavat voivat vaihdella paljonkin. Se johtuu luonnollisesta vaihtelusta, lisäysmatteriaalista ja kasvupaikkatekijöistä.

  • Siemenlisättyjen puiden vaihtelu on suurta, pistokkaasta tai varrentamalla lisättyjen puiden kasvutavat ovat paremmin ennakoitavissa, sillä ne jatkavat emokasvin ominaisuuksia omassa kasvussaan.
  • Maan laatu, kasvualustan syvyys, kasvupaikan tilavuus ja mirkoilmasto ovat puun kokoon vaikuttavia kasvupaikkatekijöitä.

Kasvukorkeus

Lehtipuiden korkeuskasvussa on luontaista vaihtelua. Siihen vaikuttavat myös kasvuolosuhteet, valo, maaperä ja ravinnetilanne. Oletettu kasvukorkeus antaa viitteitä myös latvuksen leveydestä.

  • Pienikokoiseksi jäävä puu on hillittykasvuinen latvastaankin, vaikka sen muoto olisi leveäkin.
  • Kapealatvaisen, korkean puun latvus saattaa vanhemmiten viedä yllättävän paljon tilaa.

Suuntaa antavia saatavuustietoja löydät hinnastostamme: https://muhevainen.fi/pihakasvit/9/

Kapealatvuksiset puut

Korkeus ja leveys vaihtelee lajin ja lajikkeen mukaan. Esimerkkejä:

Kapealatvuksinen
Pystyoksainen
Pilarimainen
  • Pilarivalkopyökki, Carpinus betulus ’Fastigiata’, korkeus 3-10 m
  • Turkinpähkinä, Corylus colurna, korkeus 8-13 m
  • Koristeomenapuu Tumma Kaunotar, Malus ’Tumma Kaunotar’, korkeus 5-6 m
  • Koristeomena Van Eseltine, Malus ’Van Eseltine’, korkeus 4-8 m
  • Kartiohopeapoppeli, Populus alba ’Pyramidalis’, korkeus 10-15 m, hyvin kapea
  • Pylväshaapa, Populus tremula ’Erecta’, korkeus 10-15 m, hyvin kapea
  • Koristekirsikka Spire, Prunus x hillieri ’Spire’, korkeus 4-6 m
  • Rusokirsikka Rancho, Prunus sargentii ’Rancho’, korkeus 4-7 m
  • Japaninkirsikka Amanogawa, Prunus serrulata ’Amanogawa’, korkeus 4-6 m
  • Tammihybridi Crimson Spire, Quercus ’Crimshmidt’ Crimson Spire™, korkeus 10-15 m
  • Kartiotammi, Quercus robus ’Fastigiata’, korkeus 10-15 m
  • Pylväspihlaja, Sorbus aucuparia ’Fastigiata’, korkeus 5-10 m
  • Taatanpihlaja, Sorbus x thuringiaca ’Fastigiata’, korkeus 5-8 m

Pyöreä- ja soikealatvuksiset puut

Korkeus ja leveys vaihtelee lajin ja lajikkeen mukaan. Esimerkkejä:

Pyöreälatvuksinen
Soikealatvuksinen
  • Idänvaahtera, Acer pictum ssp. Mono, korkeus jää Suomessa yleensä alle 10 m
  • Saarnivaahtera, Acer negundo, korkeus n. 10 m
  • Metsävaahtera, Acer platanoides, korkeus 10-20 m
  • Hurmevaahtera, Acer platanoides ’Faassen’s Black’, korkeus 5-10 m
  • Sulkaharmaaleppä, Alnus incana ’Laciniata’, korkeus 3-5 m
  • Rusotuomipihlaja, Amelanchier lamarcii, korkeus 3-6 m
  • Rauduskoivu, Betula pendula, korkeus 15-25 m
  • Lakkipuu, Cladrastis kentukea, korkeus 8-12 m
  • Ruusuorapihlaja, Crataegus laevigata ’Paul’s Scarlet’, korkeus 3-4 m
  • Lehtosaarni, Fraxinus excelsior, korkeus 20-30 m
  • Koristeomenapuu Hopa, Malus ’Hopa’, korkeus 3-5 m
  • Koristeomenapuu Aamurusko, Malus ’Aamurusko’ korkeus 4-6 m
  • Koristeomenapuu Makamik, Malus ’Makamik’, korkeus 3-5 m
  • Marjaomenapuu, Malus baccata, korkeus 4-8 m
  • Värituomi, Prunus padus ’Colorata’, korkeus 2-5 m
  • Pilvikirsikka, Prunus pensylvanica, korkeus 4-6 m, vanhemmiten leveähkö
  • Terijoensalava, Salix fragilis ’Bullata’, korkeus 4-10 m
  • Japaninpihlaja, Sorbus commixta, korkeus 3-5 m
  • Tuurenpihlaja, Sorbus ’Dodong’, korkeus 6-10 m
  • Saksanpihlaja, Sorbus aria, korkeus 4-6 m
  • Kotipihlaja, Sorbus aucuparia, korkeus 5-10 m
  • Makeapihlaja Granatnaja, Sorbus aucuparia ’Granatnaja’, korkeus 3-5 m
  • Suomenpihlaja, Sorbus hybrida, korkeus 5-8 m
  • Ruotsinpihlaja, Sorbus intermedia, korkeus 3-10 m
  • Amerikanlehmus, Tilia americana ’Nova’, korkeus 15-20 m, kestää leikkausta
  • Metsälehmus, Tilia cordata, korkeus n. 20 m, kestää leikkausta
  • Kriminlehmus, Tilia echlora, korkeus 10-15 m, kestää leikkausta
  • Puistolehmus, tilia x vulgaris, korkeus10-20 m, kestää leikkausta

Leveälatvuksiset puut

Leveälatvuksinen
  • Hevoskastanja, Aesculus hippocastanum, kkorkeus 10-15 m
  • Sirotuomipihlaja, Aesculus laevis, korkeus vain 3-4 m
  • Loimaankoivu, Betula pendula ’Crispa’, riippaoksainen, korkeus 10-15 m
  • Kyynelkoivu, Betula pendula ’Youngii’, varrennettu, riippaoksainen, korkeus 1,5-4 m
  • Mustamarjaorapihlaja, Crataegus douglasii, korkeus 6-12 m
  • Maakkia, Maackia amurensis, korkeus 4-6 m
  • Koristeomenapuu Kirjailija, Malus’Kirjailija’, korkeus 5-6 m
  • Koristeomenapuu Kadetti, Malus ’Kadetti’ korkeus 4-6 m
  • Neuvoksenomenapuu, Malus ’Echtermeyer, riippaoksainen, erittäin leveä, korkeus 2-3 m
  • Korkkipuu, Phellodendron amurense, korkeus 5-12 m
  • Tuohituomi, Prunus maackii, korkeus 5-10 m
  • Rusokirsikka, Prunus sargentii, korkeus n. 5 m
  • Punatammi, Quercus rubra, korkeus 10-20 m
  • Hopeasalava, Salix ’Sibirica’, korkeus 10-20 m
  • Amerikanpihlaja, Sorbus americana, korkeus 6-8 m
  • Vuorijalava, Ulmus glabra, korkeus 15-25 m

Usein monirunkoisia

Monirunkoinen
  • Koreanvaahtera, Acer pseudosieboldianum, korkeus 2-5 m
  • Mongolianvaahtera, Acer tataricum ssp. Ginnala, korkeus 3-6 m
  • Mantsurianjalopähkinä, Juglans mandshurica, korkeus 4-8 m
  • Koristeomenapuu Linnanmäki, Malus ’Linnanmäki’, korkeus 2-4 m
  • Koristekirsikka Accolade, Prunus Sargentii-Ryhmä ’Accolade’, korkeus 3-4 m
  • Hohdekirsikka, Prunus serrula, korkeus 2-5 m
  • Laavapihlaja, Sorbus alnifolia, korkeus 3-5 m

Vanhemmiten jättejä

Osa piha- ja puistopuistamme kasvavat vuosikymmenien saatossa todella laajalatvuksisiksi. Vaikka aikaa kuluu, on tähän listattu muutama esimerkki vanhemmiten erityisen suurta tilaa ympärilleen vaativista puista:

Jätti
  • Metsävaahtera, Acer platanoides, korkeus 10-20 m
  • Hevoskastanja, Aesculus hippocastanum, korkeus 10-15 m
  • Lehtosaarni, Fraxinus excelsior, korkeus 20-30 m
  • Punatammi, Quercus rubra, korkeus 10-20 m
  • Amerikanlehmus, Tilia americana ’Nova’, korkeus 15-20 m
  • Metsälehmus, Tilia cordata, korkeus n. 20 m
  • Vuorijalava, Ulmus glabra, korkeus 15-25 m